Busanos/Cañaillas - Herkuleksenkotiloita-Välimeren piikkikotiloita

Terve!

Välipalamme on tällä kertaa melkoisen piikikäs, ainakin ulkokuori.

Kuoren sisällä ei sitten ole ruotoja eikä piikkejä, vaan täyttä tavaraa.

Olen törmännyt seuraaviin kotiloihin aiemmin ravintoloissa, ne kuuluvat hyvin varustettujen kalaravintoloiden listalle.

Nyt niitä oli kalakaupassani.

Kysyin uteliaana niiden nimeä ja siitähän sitten lopulta oikein show syntyikin.

Nimittäin, tämän kotilon nimi riippuu siitä millä  paikkakunnalla olet.

Minä kun olen täällä Malagan alueella, niin täällä kyseistä kotiloa kutsutaan nimellä busano, suomeksi purppurakotilo.

Mutta kun menemme toiselle paikkakunnalle, niin nimi vaihtuukin cañaillaksi, suomeksi Välimeren piikkikotilo ja herkuleksenkotilo.

Kyseiset kotilot ovat sukua keskenään, mutta ovat kuitenkin eri nimisiä.

Syytä miksi nimi vaihtuu paikkakunnittain en tiedä.
Mutta näin minulle kuitenkin asia kerrottiin.

Oli niin tai näin, tänään valmistamme busanoita, Malagan alueella kun olemme, mutta laitan kuitenkin molempien kotiloiden nimet mukaan, jotta menisimme kaikki sekaisin kotiloista.

Kyseiset kotilot kuuluvat äyriäisiin (moluscos) ja ovat sukua etanoille (caracoles).
Ne viihtyvät/kasvavat hiekassa ja mudassa, ei kalliossa kuten simpukat.

Tänään Busanos/Cañaillas -  Herkuleksenkotiloita/Välimeren piikkikotiloita/Purppurakotiloita

Tarvitsemme

• kotiloita (busanos/cañaillas)
• merisuolaa (sal gorda)

Valmistaminen on todella helppoa.

Laita kattilaan kylmää vettä ja lisää kotilot sinne.
Älä unohda suolaa.

Kotiloiden keittoaika aletaan laskemaan siitä kun vesi alkaa kiehumaan.

Keittoaika on 8 - 10  minuuttia.

Kun kotilot ovat kypsiä, jäähdytä ne juoksevan veden alla.

Tarjoa sellaisenaan taikka valmista niille "picadillo".

"Picadillo" valmistetaan pilkkomalla sipulia, tomaattia ja paprikaa ihan pieneksi silpuksi ja maustetaan suolalla, öljyllä sekä viinietikalla.

Apuvälineenä syömisessä käytetään joko pientä haarukkaa, hammastikkua tai jotain muuta pientä ja terävää.

Kotilon liha kaivetaan yllämainituilla apuvälineillä ulos ja syödään parempiin suihin.

Piikikäs ulkokuori ja kantaosa jätetään syömättä.

Herkullisia!

Maista ennakkoluulottomasti.

Tiesitkö muuten, että kyseisiä kotiloita on aikojen alussa käytetty värjäämiseen.

Niistä saatavalla väriaineella on värjätty kuninkaiden ja keisareiden vaatteita ym.

Värisävyyn vaikuttaa se, kuinka kauan väriaine altistuu auringonvalolle.

Kotilossa on ns. vaippaontelo, jossa on väritöntä eritettä, joka muuttaa väriään valossa.

-Carlos-