Viikuna
Brevas - Higos

Heipparallaa herkkusuut!

Viimeksi nautimme mansikoita jälkiruokana ja nyt jatkamme samalla
linjalla.

Tämänkertainen jälkiruokamme on hiukan eksoottisempi.

Tutumpi se on monelle kuivattuna sekahedelmäpussista.

Tämän hedelmän sokeripitoisuus nousee huimasti kuivattuna, voiden
olla jopa 70% niiden painosta, siitä johtuen makua voisi kuvailla jopa
imeläksi.

Tuoreena tämä hedelmä maistuu todella raikkaalle, maku on hiukan
hapan, mutta samalla makea.

Hedelmälihan väri voi hiukan vaihdella, vaaleasta voimakkaan puner-
tavaan.

Se sisältää runsaasti syötäviä siemeniä.

Tässä hedelmässä on myös runsaasti kuituja ja 100 gr:ssa hedelmää
on 69 kcal.

Tämä kuvassa oleva lajike tulee myyntiin täällä espanjassa kesä-hei-
näkuussa.

Joulun aikoihin on toista lajiketta, mutta nimittäisin niitä kuitenkin
samoiksi hedelmiksi, vaikka asiantuntijat ovat siitä erimieltä.

Tänään Viikuna 
             Brevas - higos

Tarjoile viikunat ihan sellaisenaan tai kermavaahdon kera.

Leikkaa viikunat 2-4 osaan tai nauti ihan kokonaisena, myös kuoren
voi syödä, ellei se ole kovin paksu.

Älä säilytä viikunoita liian pitkään kotonasi, vaan nauti mahdollisim-
man nopeasti, sillä ne eivät kestä pitkää säilytystä.

Säilyy jääkaapissa max. 3 päivää.

Maistuu muuten jääkaappikylmänä todella maukkaalle.

Tuote on arka kolhuille.

Joulun aikoihin täällä espanjassa olen törmännyt suklaakuorrutteisiin
viikunoihin.

Ne maistuvat maukkailta ja sanoisimpa niiden olevan terveellisempiä
kuin tavallisten konvehtien.

Jos näet kaupassa tuoreita viikunoita, niin kokeile ihmeessä.

Voit tarjota niitä myös kylmän lihan lisukkeena, kokeile viikunoita
myös ilmakuivatulla kinkulla sekä vuohenjuusto-viikunasalaatti ja tie-
tysti pääaterialla kanaa viikunamarmeladilla

Tässä vain muutamia esimerkkejä.

Kuvassa paratiisin asuste.

Karamellisoidut viikunat ja kaktusviikunat ovat myös hieno erikoisuus,
viikunat maistuvat myös kotoisan rahkan kanssa.

Viikunoita voi kasvattaa myös ihan itse, minä olen sen testannut ja
saanut satoakin.

Ostin keväällä pienen viikunapuuntaimen, jossa oli vain kaksi lehteä,
mutta jo reilun parin viikon kuluttua oli edessä purkin vaihto suurem-
paa ja lehtiäkin oli kasvanut jo reilusti lisää.

Eipä aikaakaan kun taas oli edessä purkin vaihto ja lehtiä oli tullut li-
sää ja ne näyttivät kelpaavan myös joillekkin tuholaisille, mutta siltik-
kin viikunapuuni kukoisti.

Kukoisti niin innokkaasti, että alkoi tuottamaan hedelmää, josta yllä-
tyin kovasti, sillä ajattelin lähinnä että ko. puu olisi vain viherkasvina
terassilla.

Muutamia viikkoja myöhemmin viikunat alkoivat olla kypsiä syötävik-
si.

Sato ei ollut suuren suuri, mutta sitäkin herkullisempi ja onneksi eh-
din poimia sadon ajoissa pois, sillä seuraavana yönä oli kova myrsky,
joka olisi kyllä irroittanut viikunat ja sato olisi ollut menetetty.

Kyllä kelpasi kuvata ja sen jälkeen syödä oman viikunapuun tuotok-
sia.

Tuo yllä oleva juttu on peräisin viime vuodelta ja tänä vuonna tuo sa-
ma viikunapuu tuotti tuplasti satoa.

Tosin oli se myös kasvanut tuplasti kokoa, onneksi en ostanut oliivi-
puuta, sillä olisin ehkä joutunut perustamaan oliiviöljypuristamon.

Makoisia hetkiä!

-Carlos-