Näkkileipää mätitahnalla,
munalla ja sillillä

Tervehdys kaikille!

Kävin tässä taannoin Ikeassa ostoksilla, ja samalla söin siellä lihapullia,
jotka Ikea antoi minulle syntymäpäivälahjaksi.

Kerrankin joku ajatteli päivänsankaria tarjoamalla hänelle valmiin aterian,
eikä ollut niin, että päivänsankarin täytyy kestitä kaikkia vieraita, leipoa
kakkuja ym. leivonnaisia ja tehdä vielä suolapaloiksi esim. voileipäkakkuja.

No se tuosta vuodatuksesta.

Ikeassa on myös pieni elintarvikemyymälä, josta voi ostaa erilaisia pohjois-
maalaisia ruokatarvikkeita edulliseen hintaan.

Itse ostan sieltä yleensä sillejä, niin ja tieytysti vierasvaraksi lihapullia, joita
onkin nykyisin montaa eri lajia.

Mutta tällä kertaa mieleni teki myös Kallen mätitahnaa, tuota muistini mukaan
aina sinisessä tuubissa ollutta tahnaa.

Tuosta mätitahnasta ja muutamasta muusta suomalaiseen suuhun sopivasta
tuotteesta on tarkoitus valmistaa tämän kertainen pieni suolainen välipala.

Tänään Näkkileipää mätitahnalla, munalla ja sillillä

Tarvitsemme

• näkkileipää (pan crujiente)
• mätitahnaa (crema de huevas de pescado)
• keitettyjä munia (huevo cocido)
• silliä (arenque)

Jostain syystä minulla ei ollut kotona keitettyjä kananmunia, enkä viitsinyt
niitä lähteä erikseen hakemaan kaupasta, niin keitin muutaman muna ihan itse.

Olin nimittäin ostanut aiemmin 30 munaa, josta riittää hiukan useampaan
kertaan keitettäväksi ja paistettavaksi.

Eikä säilyvyyskään ole ongelma, sillä kananmunat (tuore) voivat säilyä jopa
6 kuukautta oikein säilöttynä.

Suomessa muniin leimataan päiväys 28 päivän päähän munimisesta, ja
useissa Euroopan maissa leima on 90 päivää munimisesta.

Aika outoa että Suomessa munittu muna ei kestä kuin 28 päivää, ja jos se
sama kana munii jossainpäin Eurooppaa, niin muna saa 90 päivän leimauksen.

No jokainen voi pohtia nyt mistä johtuu se, että Suomessa heitetään kanan-
munia roskiin niin paljon.

Minä siis keittelin muutaman munan ja odottelin sitten että ne jäähtyvät,
jotta pääsen kuorimaan niitä ja tekemään niistä suolaisen välipalan.

Tuon odottelun aikana otin esiin näkkileipäpakkauksen jonka olin ostanut
Lidlistä, ja saahan sitä näkkileipää myös Mercadonasta ja Ikeasta sekä
Carrefourista ja luulenpa että myös Eroskin myymälöistä myös.

Ei siis tarvitse laukata pää kolmantena jalkana ostamaan ylihinnoiteltuja
tuotteita suomi-kaupoista.

Valmistin ensimmäiset suolaiset näkkileivät pursottamalla leivän päälle
mätitahnaa, ihan samalla tavalla kuin tein sitä jo ollessani pikkupoika.

Miksipä sitä hyväksi todettua pursotustapaa muuttaisi.

Tuolla välin kananmunatkin olivat jäähtyneet kuorittaviksi, ja niinpä kuorin
pari munaa, jonka jälkeen otin esiin munaleikkurin, jolla viipaloin munan
ohuiksi viipaleiksi.

Asetin pari munaviipaletta näkkileivälle, ja munaviipaleiden päälle laitoin
sillipalat sekä hiukan ruohosipulia.

Lopuksi viimeistelin mätitahnapursotukset muutamalla pienellä persiljan-
lehdellä.

Näin on helppo, nopea ja maistuva suolapalamme valmis syötäväksi.

Kesällä kannattaa huolehtia nesteytyksen lisäksi myös siitä, että saa
tarpeeksi suolaa, sillä suolan puute aiheuttaa heikotuksen tunnetta.

Tämä suolapala sopii syötäväksi mihin vuorokauden aikaan tahansa ja
missä tahansa, vaikka sängyssä, kuten minulla oli lapsena tapana tehdä.

Tosin näkkileivästä tulee ikäviä muruja sänkyyn, jotka tuntuvat sitten herkällä
hipiällä terävinä piikkeinä kun nukkuu.

No syöt leivät missä tahansa, niin tämä kyllä tyydyttää suolatarpeen ja
taas jaksaa puurtaa vaikka kotipihalla puutarhatöiden parissa.

Muistathan myös kesäisen herkun eli uudet perunat ja sillit, ne kuuluvat
suomalaiseen kesään kuin nenä päähän.

Välipalapöytään sopii myös sillilautanen, joka on koottu erilaisista sillestä
sekä tunnelmaa Välimereltä oliivien muodossa.

Nyt kun päästy kalan makuun kiinni, niin kannattaa kokeilla myös muitakin
kaloja, vaikka kuivattuja sardiineja patonkisiivun päällä.

Näihin rapeisiin tunnelmiin päätän tämän lähetyksen ja suuntaan kohti
uusia keittiökokemuksia.

Nähdään taas

-Carlos-