Näkkileipää mätitahnalla,
munalla ja sillillä

Tervehdys kaikille!

Kävin tässä taannoin Ikeassa ostoksilla, ja samalla söin siellä liha-
pullia, jotka Ikea antoi minulle syntymäpäivälahjaksi.

Kerrankin joku ajatteli päivänsankaria tarjoamalla hänelle valmiin
aterian, eikä ollut niin, että päivänsankarin täytyy kestitä kaikkia vie-
raita, leipoa kakkuja ym. leivonnaisia ja tehdä vielä suolapaloiksi
esim. voileipäkakkuja.

No se tuosta vuodatuksesta.

Ikeassa on myös pieni elintarvikemyymälä, josta voi ostaa erilaisia
pohjoismaalaisia ruokatarvikkeita edulliseen hintaan.

Itse ostan sieltä yleensä sillejä, niin ja tieytysti vierasvaraksi lihapul-
lia, joita onkin nykyisin montaa eri lajia.

Mutta tällä kertaa mieleni teki myös Kallen mätitahnaa, tuota muis-
tini mukaan aina sinisessä tuubissa ollutta tahnaa.

Tuosta mätitahnasta ja muutamasta muusta suomalaiseen suuhun
sopivasta tuotteesta on tarkoitus valmistaa tämän kertainen pieni
suolainen välipala.

Tänään Näkkileipää mätitahnalla, munalla ja sillillä

Tarvitsemme

• näkkileipää (pan crujiente)
• mätitahnaa (crema de huevas de pescado)
• keitettyjä munia (huevo cocido)
• silliä (arenque)

Jostain syystä minulla ei ollut kotona keitettyjä kananmunia, enkä
viitsinyt niitä lähteä erikseen hakemaan kaupasta, niin keitin muuta-
man muna ihan itse.

Olin nimittäin ostanut aiemmin 30 munaa, josta riittää hiukan useam-
paan kertaan keitettäväksi ja paistettavaksi.

Eikä säilyvyyskään ole ongelma, sillä kananmunat (tuore) voivat säi-
lyä jopa 6 kuukautta oikein säilöttynä.

Suomessa muniin leimataan päiväys 28 päivän päähän munimisesta,
ja useissa Euroopan maissa leima on 90 päivää munimisesta.

Aika outoa että Suomessa munittu muna ei kestä kuin 28 päivää, ja
jos se sama kana munii jossainpäin Eurooppaa, niin muna saa 90 päi-
vän leimauksen.

No jokainen voi pohtia nyt mistä johtuu se, että Suomessa heitetään
kananmunia roskiin niin paljon.

Minä siis keittelin muutaman munan ja odottelin sitten että ne jäähty-
vät, jotta pääsen kuorimaan niitä ja tekemään niistä suolaisen välipa-
lan.

Tuon odottelun aikana otin esiin näkkileipäpakkauksen jonka olin os-
tanut Lidlistä, ja saahan sitä näkkileipää myös Mercadonasta ja Ike-
asta sekä Carrefourista ja luulenpa että myös Eroskin myymälöistä
myös.

Ei siis tarvitse laukata pää kolmantena jalkana ostamaan ylihinnoitel-
tuja tuotteita suomi-kaupoista.

Valmistin ensimmäiset suolaiset näkkileivät pursottamalla leivän pääl-
le mätitahnaa, ihan samalla tavalla kuin tein sitä jo ollessani pikkupoi-
ka.

Miksipä sitä hyväksi todettua pursotustapaa muuttaisi.

Tuolla välin kananmunatkin olivat jäähtyneet kuorittaviksi, ja niinpä
kuorin pari munaa, jonka jälkeen otin esiin munaleikkurin, jolla viipa-
loin munan ohuiksi viipaleiksi.

Asetin pari munaviipaletta näkkileivälle, ja munaviipaleiden päälle lai-
toin sillipalat sekä hiukan ruohosipulia.

Lopuksi viimeistelin mätitahnapursotukset muutamalla pienellä per-
siljanlehdellä.

Näin on helppo, nopea ja maistuva suolapalamme valmis syötäväksi.

Kesällä kannattaa huolehtia nesteytyksen lisäksi myös siitä, että saa
tarpeeksi suolaa, sillä suolan puute aiheuttaa heikotuksen tunnetta.

Tämä suolapala sopii syötäväksi mihin vuorokauden aikaan tahansa
ja missä tahansa, vaikka sängyssä, kuten minulla oli lapsena tapana
tehdä.

Tosin näkkileivästä tulee ikäviä muruja sänkyyn, jotka tuntuvat sitten
herkällä hipiällä terävinä piikkeinä kun nukkuu.

No syöt leivät missä tahansa, niin tämä kyllä tyydyttää suolatarpeen
ja taas jaksaa puurtaa vaikka kotipihalla puutarhatöiden parissa.

Muistathan myös kesäisen herkun eli uudet perunat ja sillit, ne kuulu-
vat suomalaiseen kesään kuin nenä päähän.

Välipalapöytään sopii myös sillilautanen, joka on koottu erilaisista
silleistä sekä tunnelmaa Välimereltä oliivien muodossa.

Nyt kun päästy kalan makuun kiinni, niin kannattaa kokeilla myös
muitakin kaloja, vaikka kuivattuja sardiineja patonkisiivun päällä.

Näihin rapeisiin tunnelmiin päätän tämän lähetyksen ja suuntaan koh-
ti uusia keittiökokemuksia.

Nähdään taas

-Carlos-