Päivitetty 16.1.2019

----------------------------------

Muistathan, että viikoittain ilmestyy uusi

Viikon ruokavinkki

Uuniruokia Pataruokia Savustetut

-----------------------------------

Käytä sivustollamme olevaa Googlen täsmähakua, löydät nopeasti ja helposti haluamasi ohjeen.
Ohjeita jo yli 1000.

-------------------------------

---------------------------------

Maanjäristykset reaaliajassa Espanjassa

-------------------------------- Niño:

Työkyvyttömyys-
eläkkeen verotus Espanjassa

Espanjan kansalaisuuden hakeminen

Passihakemus verkossa - Sähköä passiasiointiin

---------------------------------

Find more about Weather in Helsinki, FI

Find more about Weather in Málaga, SP

--------------------------------

Copyright

Sivuston ja kuvien osittainenkin kopiointi on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sivuston sisältöä ei saa kopioida kaupallisessa tarkoituksessa.

Kaikki oikeudet pidätetään - All Rights Reserved

© carloskokki.com

Lue tekijänoikeuslaista täältä

---------------------------------

Rahanpesua ja veronkiertua

Hölökyn kölökyn, mie se vain täälä!

Voi kauhia ko se tuo aika kulluu niin nopiaa, että mie en enhän pysy peräsä.

aikaero_naima_aslak.jpg

Sillä ajala on vishin käytösä net turaselalakaalipatterit ko se kulukee ja kulukee.

Mutta olen se mieki kulukenu niin palion, että on tullu oikein poloku uluko-ovelta
nurmikon kautta parkkipaikale, niin kovasti mie olen ravannu Epsanian ja Suomen
väliä.

Ko mie silloin viimeksi taisin kiriottaa teile kuulumisia ennen joulua ja lupasin,
että mie kiriotan teile vähän usiammin, mutta ko net nuot kiihret painaa kokoa
ajan pääle, tuntuupi että pittää jokapaikhan revetä.

Mie ajattelin nyt teile vähän kertua mitä mie olen nyt viime kuukauvet teheny ja
vähän muistela menhejä aikoja.

Sehän on semmonen tapa, että ko tulhan tiethyn ikhän, niin silloin muistelhan niitä
jo olheja aikoja.

Miepä nyt teile heti kerron mitä mie silloin lapsena olen teheny.

Miekö olen ollu aina tämmönen vähän vilikhampi viikari, niin miehän kuulkaa kerkisin
uittamhan minun uuven leikkiauton öliykannussa, ko mie ajattelin että ko mie olen
sillä lattiala rullailu niin pitkhän, että se tarvii vähän öliyä jotta se rullaa paremmin.

punainen_oljykannu_naima_aslak.jpg

Mie sitä huliuttelin siinä öliykannun suula ja mulla ote lipes siittä autosta ja se tippu
sinne kannun pohojale.

Eihän sitä sinne voinu jättää, sehän piti saaha poies sieltä, ja ko soli korkia kannu,
niin mie jouvuin kurkottamhan sinne pohojale asti jotta mie sain auton poies sieltä.

Kyllä mie olin tyytyväinen ko sain sen poies sieltä.

Sattu mulla kyllä siinä semmonen pikkunen vahinko, että mulla oli aivan uus villa-
takki päälä, enkä mie sitä ollu siinä vauhisa kerinny ottaa pois päältä, niin se toinen
hiha oli aivan semmosesa jäteöliysä.

Vishin mie siittä sain sitte vähä tukkapöllyä ko mulla oli vähä tukka kipinä, mutta
henkisä mie siittä selevisin.

Tiiättäkö mitä!

Miekö olen luullu että son vain täsä mejän suvusa se maaliman ainua parrakasnainen.

Se mejän serkkulikka joka assuu sielä pääkaupunki seuvula joutuu ajahman partasa
joka aamu, ja välilä se käyttääpi semmosta karvanpoistoainetta.

Sillä on jalatki ko reikkalaisila miehilä, yhtä karvaset.

veet_for_men_karvanpoistoaine_naima_aslak.jpg

Mie sille lähetin sitä karvanpoistoainetta täältä Epsaniasta ko son niin kallista Suomesa.

Sitte se serkkulikka kysy, että voipiko hän käyttää sitä ko siinä purkisa lukkee jotta
son miehile.

Mie sille sanoin, että ei se aine tiijä sitä kumphan sukupuohlen sitä tai kumphan
päähän sitä laitethan, että käytä vain.

Nyt se käyttää sitä aina ko se lähtee paahrin lihatiskile tyrkyle, että jos se sieltä
jonku matkhan pääsee, niin ei ole sitten kahta sänkipartasta aamula samasa
sänkysä.

Voi kauhia, minunhan piti siittä parrakhasta naisesta teile kertua, mutta jotenki
se tuo taas karkas tuohon serkkulikhan.

Niin, mie olin kevväälä Ran Kanariala ko sielä oli net kevätkarkelot.

Sielä oli ihimisiä ko merenmuttaa, kaikki paikat täynä kaikenlaisia vipeltäjiä.

Silloin viimisenä iltana sielä oli taas semmoset kilipailut josa miehet oli meikanhe
ittensä ja net hyppi ja pomppi lavala semmoset toloppakenkät jalasa.

Josaki vaihhesa sinne lavale tuli jotaki ihimisiä laulamhan ja mie kuulkaa olin puottaa
silimät päästä ko näin semmosen vaaliatukkasen mustapartasen naisen, tai niin mie
ainaki luulin.

parrakas_nainen_jose_gorbacho_naima_aslak.jpg

Sielä se heilu lavala ja laulo Appaa, siinä oli menua ja meininkiä, mutta sitte se
tottuus paliastu ko se vetäs sen vaalian tukkansa pois päästä.

Ei se ollukha maailman toinen parrakasnainen, ko soliki mies.

Että kyllä se vielä säilyy se titteli mejän suvusa, pittääki kysyä siltä serkkulikalta,
että tarviiko se lissää sitä karvanpoistoainetta vai joko se raskii ostaa sitä itte.

juhannusruusu_naima_aslak.jpg

Son kuulkaa nyt tuo juhannuski tulosa tai voipi se olla jo mennykki ennen ko mie
olen saanu tämän kirioitettua.

En mie ole ajatellu viettää juhannusta sen kummemmin, ko minusta son vähän
niinkö vähän semmonen tyhyjänpäivänen juhula.

Mutta silloin ko mie oli vähän tai oikiasthan palionki pienempi, niin kyllä mie silloin
juhulin juhannusta.

Aina piti hakia mettästä koivut porthajen piehlen ja net piti sitte hakata maahan
pysthyn sato tai paisto.

kesamaisema_rastgaisset_norja_suomi_naima_aslak.jpg

Enimmäkshen se aina sato ja joskus met kakarat saatethin olla lumisotasila juhannus-
aattona ja kyllä met monesti tehthin lumiukkojaki pihale kukkapenkkien viehren, johon
olthin laitettu muovikukkia pysthyn ko eihän sielä pohojosesa mikhän kuki vielä
juhanuksena.

talvimaisema_torre_del_mar_naima_aslak.jpg

Mie muistan kuulkaatte yhen juhanuksen ko mie olin silloin talavela saanu ajokortin
ja kesälä mie sitte olin ostanu oman auton josa mulla oli poppikonhet ja karvanopat.

Romivantheja mie en ollu raskinu ostaa ko net oli niin kalhija vielä siihen aikhan.

Mutta mie silloin juhanuksena lähin käyttämhän minun veliä tivolisa joka oli
Rovaniemelä.

Soli aina iso tappaus ko ishon kaupunkhin maalta lähti, sitä piti laittaa vähän
parempaa rässihousua jalakhan ja kauluspaitaa pääle, eihän sitä kehannu ihimisten
ilimoile ihan mettäläisenä mennä.

Ko met sitte isola porukala menthin tivohlin, mie ajoin autua ja soitin kesämussaa
mankasta, sieltä tuli Tinkon Autiolatua, Santran Maria Matkaleena ja Matonan
Laik ö Vöörtsin.

Tuli sieltä palion muutaki, mutta en mie nyt kaikkia muista.

Niin met sitte kurvathin parkkipaikale ja velipojala oli silmät ko teehvatit ja net
pyöri ko sarkanapit.

Soli sille niin uus ja ihihmellinen kokemus.

maailmanpyora_naima_aslak.jpg

Sielä sitä sitte kierrelthin ja justhin ko olthin menosa johonki laitheishin, niin met
törmäthin mejän enhon joka asu kaupunkisa, soli semmonen siti-ihiminen ja liikku
kaupunkisa ko kala veesä.

Raivo Raitis, se mejän eno otti velipojan matkhan ja aiko käyttää sitä kaikisa
laitheisa juhanuksen kunniaksi.

Raivo-enola oli niin kova vauhti päälä, että sille ei meinannu torikhan riittää, soli
maistanu jotaki juhanuksen taikajuomaa.

Välilä mie kuulin vain kauhiaa huutua ja naurua ko Raivo-eno ja Pikkarainen meni
laithesta toishen.

Yhtäkkiä tuli aivan hiliasta ja mie siinä sitte velipojalta kysyin, että mihinkä se
Raivo katos.

Ennenkö velipoika kerkes vastaahman, niin sieltä yhen nakkikopin takkaahan se
Raivo tuli, soli käyny yriymäsä sielä ko soli pyöriny kaikisa laitheisa ja sillä oli
taikajuoma alakanu pyrkimhän ulos sammaa tietä ko se oli sinne mennykki.

Siinä se sitte naama valakosena oli ja sitte se sai päähänsä, että se lähtee viettämhän
lopun juhanuksen maale.

Nii met sitte haethin sen kamphet matkhan ja lähethin ajelemhan takasin maale.

Raivo-enola oli silimät niin arkana, että sen piti saaha aurikokilottimet päähänsä.

Ja ko ei ollu yhet ylimääräset lasit, net jokka velipoika oli voittanu onkinnasta
sielä tivolisa, niin net se eno sitte laitto päähänsä.

Net oli semmoset valakosankaset lasit josa oli pyöriät siniset linssit, soli aivan
sen Turpahuron näkönen ko sillä oli tukka sekasin sen oksentelun jäliltä.

harmonikka_giulietta_naima_aslak.jpg

Ko met päästhin kotia, niin Raivo halus soittaa haitaria ja essiintyä meile ko
suuret maaliman luokan tähet.

Aurikolasit pääsä, tukka sekasi ja välilä se kiliahteli että kamoon kamoon, jee jee
ja peipi peipi.

raivo_raitis_haitari_naima_aslak.jpg

Otin mie siittä muutaman kuvan että se sitte jäläkhenpäin muistaa mitä on teheny,
mutta siinä meni sitte monta kuukautta että mie sain net loput kuvat otettua siihen
vilihmin, ko ei silloin ollu näitä tikikameroita joila voipi ottaa kuvia vaikka kuinka
palion, eikä net maksa mithän.

Silloin oli semmoset vilimikamerat ja aina tarkhan piti miettiä mistä ottaapi kuvan
ko ne piti teettää kuvvamosa paperille.

Kyllä son tuo Suomen suvi sitte ihihmellinen, aina se tekkee sen saman, vuojesta
toishen.

lunta_kesakuussa_2016_naima_aslak.jpg

Aina ko luuleepi että tullee kesä, niin kyllä se josaki vaihhesa aina lunta sattaa,
jos ei muuten niin viimisthän juhannuksen, tänä vuona se sato vähän aikasemmin.

Mie olin justhin silloin käymäsä Suomesa ja minun piti kiihren vilikkaa lähtiä sieltä
takasin Espanihhan ko mulla ei ollu talavivaatheja matkasa.

Silloin viimeksi mie taisin mainita että son tuo Aina-Impiki varattu nykysin, mutta
tilanthet muuttuu niin äkkiä, että ei ehi ees kissaa sanua ko net muuttuu.

Nyt se Aina on vappaila markkinoila ko se jätti sen Ramponsa ja pakkas kimpsut ja
kampsut ja muutti uuthen kothin.

Mie olen täsä nyt miettiny että on se kuulkaa aivan kauhiiaa ko meitä täälä Epsaniasa
asuvia ihimisiä nimitelhän oikein valtakunnan lehisä päättäjiä myöten veropakolaisiksi,
minusta son tosi loukkaavaa ko se ei ole totta.

Ko kaikki met maksethan verot jomphan kumphan maahan.

Mie tuosta nimittelystä kiriotin lehthenkin, mutta ei net sitä julukashe sielä, niisä
lehisä on semmonen ulukomaan sensuuri jotta net viestit jotka tullee ulukomailta
sensuroihan pois.

Seuraavaksi mie taian kiriottaa siittä asiasta EeUuhun, ko sielä on se joku ihimis-
oikeusasiamies.

Eihän Suomesa saa ennää sanua kethän sillä ännälä eikä ämmälä alakavila sanoila
ko son loukkaavaa ja on sielä vishin monta muutaki sannaa kieletty.

Tiiättäkö mitä, mie kävin tuosa talavela ottamasa tatuoinin, ko miehän alan olla
jo siinä iäsä, että mie saan tehä mitä mie haluan.

suihkulahde_torremolinos_naima_aslak.jpg

Ko mie tuola Torremolinosin keskustasa tallustelin, niin silloin mulla välähti,
että nyt mie sen otan ja marssin yhthen paikhan josa net tekkee niitä tatuointeja
tai tatskoja niinko net nuoret hienosti sannoo.

trecetattoo_torremolinos_naima_aslak.jpg

Sielä mie selasin kirioja ja löysin sopivan aihhen, siinä ootellesa mie sitte soittaa
rämhäytin yhele Pirkole, että etkö se sieki ottais semmosen tatuoinnin.

No sehän siittä innostu ja juoksi pää kolomantena jalakana paikale ja niin met sitte
ootehtin ommaa vuorua.

rodeotanko_polkupyorassa_naima_aslak.jpg

Oli sinne joku tullu semmosela polokupyörälä misä oli semmonen pitkä penkki ja
käyrä ohojaustanko, mullaki oli semmonen silloin ko mie olin nuori polokupyörä
rakkari.

Ei se oikiasthan tuntunu milthän ihimelliseltä se tatuointi, soli vain ko olis iso
sääskilauma kupannu ihua.

Meilä oli sitte tuon homman jäläkhen niin kova näläkä, että met lähethin sitte
yhesä syöhmän yhthen ravintolhan ja ko met päästhin sinne, niin sitte met hoksathin,
että eihän met olla etes nähty niitä toisteme tatuointeja.

tatuoitu_perhonen_naima_aslak.jpg

Siittä met sitte hypäthin ylös ja suunnathin kohti miesten vessaa, mutta ko sielä
oli yks kaveri, niin Pirkko sano että ei hän kehtaa sinne mennä ja veti minut sitten
naisten veshan ko soli tyhyjä.

tatuoitu_krapu_naima_aslak.jpg

Sinne pikkushen kophin met änkethin ja riisuthin paiat pois päältämä ja otethin
kuvat niistä tatskoista.

Sitte met kurkitkin siittä vessan ovelta onko reitti vappaa, että näkkeekö kukhan
että met tulhan samasta vessasta.

Ei sitä vishin kukhan huomannu ja met menthin takasin pöythän ja tehtin ruokatillaus.

Sitte met katothin niitä kuvia joita met olthin otettu vessasa ja naurethin että
jos meilä olis Vitteri tai Veispuukki taikka se Instarammi, niin mejän pitäs heti
laittaa net kuvat sinne, mutta ko meilä ei niitä ole, niin met vain sitte Vatsapathin
net kuvat toisileme.

vespa_skootteri_naima_aslak.jpg

Mutta oli se kuulkaa se ravintola aika erikoinen ko sielä oli mopoja heti ovisuusa
iso määrä ja moottoripyöriä katosa.

peramoottori_naima_aslak.jpg

Sielä salin perälä oli sitten perämoottoria ja ramohvoonia ja leikkiautoja hyllyilä
ja ankkureita ja muita seinilä.

leikkiauto_ravintolassa.jpg

Mie tykkäsin aivan kauhiasti siittä sisustuksesta, soli semmonen rustiikkinen
niin ko mieki.

ravintolan_sisustus_naima_aslak.jpg

Kyllä siinä ilta meni mukavasti hyväsä seurasa ja vattaki tuli täythen, mutta kyllä
se vain lopula oli lähettävä kothin hoitamhan sitä tatskaa ko se kuulema piti pestä
ja rasvata monta kertaa päiväsä.

moottoripyora_ravintolassa_naima_aslak.jpg

Mulle ei tullu mithän tulehusta siihen ja jäläki oli tosi hyvä, että kyllä kannatti
mennä käyhmän paikalisesa tatuointitutiosa, net osas homman eikä ollu etes
kallista.

Olen mie käyny muualaki ulukona syömäsä.

ikea_malaga_paasisaankaynti_naima_aslak.jpg

Ko mie täsä kerran kurvasin tuone Ikeehan syöhmän ko mulla oli semmonen niin
kilijuva näläkä, että oli pakko päästä syöhmän lihapullia, niin mullahan meinas
iskiä panniikki ko ihimiset seiso siinä kaupan eesä ko hoo moilaset ja työntekijät
marssi takaovesta ulos.

paloharjoitus_malagan_ikeassa_naima_aslak.jpg

Mie luulin, että mie kuolen nyt näläkhän ko kauppa on kiini, mutta sitte siihen joku teollisuusvartija toi kyltin josa luki että kaupasa piethän nyt palohariotukset ja
kaikki evakuoithin ulos.

Silloin mie huokasin helepotuksesta, että ei täsä tarvinnu alakaa kynsiä purehman
näläkhänsä.

Naima-Uliaski se pääsi kesälomale, eikä sen tarvinnu jäähä luokale tai tekehmän
niitä ehtoja kesälä.

Syksylä se saapi mennä toisele luokale ja Hilla ootta sitä päivää ko se pääse kans
kouhlun.

Naima-Ulias ei oikein siittä kiriottamisesta tykkää, mutta laskennosta se tykkää
aivan kauhiasti.

Mie sille täältä lähetin semmosia tehtävävihkosia josa oli vaikeita laskutehtäviä,
mutta soli kuulema laskenu kaikki.

rahanpesu_naima_aslak.jpg

Siittä varhman tullee kans pisnesmies niinkö minustaki, mutta mie olen nyt kyllä
jo hävittäny poies net matkatoimistot ja asuntovälityksen.

En mie ala ennää passaahman ihimisiä ko paskaa tikunnokhan, ei siittä ole saanu
ko vain rupia sinne pimihhän paikhan.

Kentälä pittää olla vastasa punasen maton kans ja kaikki pittää käyä tekemäsä,
ko net ei ossaa etes lamppua vaihtaa itte.

Ko net vuokralaiset on käyhne kyläsä toistesa tykönä, niin net on nähähne että
jollaki on asunoshan vähän parempi kahavinkeitin ja heilä on semmonen tavalinen,
niin heile pitäs käyvä hommaamasa samalainen.

Tästä lähtien jokanen saapi hommata keittimesä ite ja vaihtaa lamput.

Mutta oli sillä Naima-Ulihhala menny täsä vasta sormi suuhun ko net oli olhe suvun
mökilä ja sielä Aina-Impi oli käskeny Naima-Uliasta tuohman Hillale lasilisen vettä.

kesamokki_naima_aslak.jpg

Ulias oli menny keittiihön ja ottanu lasin kaapista ja alakanu hakehman vesihannaa,
mutta ei sollu sitä löytäny.

Soli huutanu äitilhen, että hällä on pikkunen onkelma keittiösä ko joku oli kuulema
varastanu vesihanan sieltä.

Se ei ollu hoksannu, että sielä mökilä se juomavesi on ämpärisä ko se haethan
kaivosta.

Ko mie silloin alakukesästä olin Suomesa, silloin ei vielä satanu sitä lunta.

Niin tuo mejän Antsu kanto pihale net kesäkalusthet ja hoksasi, että net oli vähän
ruostunhe eikä net olhe ko 10 vuotta vanhat.

Se sano että nyt pittää tehä reklamaatio ja niin se alako vässäähmän sitä.

Siinä se sano että kyllä niitten kalusthejen pittää kestää enempi ko 10 vuotta
ruostumatta ja vaati sitte uutta kalustua tilale.

puutarhakalusteet_naima_aslak.jpg

Se lähetti sen viestin kauphan josta sitte vastathin, että net on käsitelhe sen asian
ja asia on nyt niin että sie olet valittanu väährään liikheshen, että heilä ei ole ollu
tuomosta mallia koskhan myynisä.

Voi kauhia paikka ko se Antsu häpes ko soli teheny tuomosen mokkauksen, nyt koko
kylä tietääpi että hän ei muista mistä on ostanu pihakalusthet.

Mie tuosa kävin yhtenä päivänä parturisa ja huomasin, että mulla on harmaata
tukasa, son nyt kuulema sitä viienkympin villitystä.

En mie kyllä ole mithän ihihmellistä vielä huomannu, mutta vishin se tuola laila
alakaa se villitys.

Ennenkö mie net pisneshommat kokohnan lopetan, niin mie vähän suunnitelin,
että jos mie järiestän vielä semmoset vähän isomat vestivaalit täälä rannikola
syksylä.

Mie olen ollu yhteyksisä eri yhtyeishin ja artisthein, mutta mie en ole vielä saanu
vastauksia niiltä.

Kiikarisa mulla on ollu Rampas-yhtye, Hirvosen Anita ja se entinen kaupankassa
joka nousi kiintotäheksi Itolsseista, siinä olis vähän kaikile jotaki.

Ko mie tunnen sen Rampas-yhtyyhen alakuperäsen komppikaksikon, niin mie ajattelin
että jos mie saan net halavemmala keikale.

maitolaituri_maitolava_naima_aslak.jpg

Ja ko Hirvosen Anita on niin pieni että se mahtuu essiintymhän vaikka maitolavala,
nii sille ei tarttis maksaa niin korkiiaa palakkiua eikä se kaupankassan palakkakhan
ole päätä huimaava.

On mulla muitaki hausa, mutta en mie niitä vielä paliasta ko net kilipailiat voi saaha
siittä vihiä ja yrittää lyyä kapuloja rathaishin.

En mie mithän kehäraakkipilhejä ole järiestämäsä niinkö net toiset meinaavat syksylä
järiestää.

Ulukomaan essiintyjäksi mie aattelin sitä kottiruutupäntiä, sitä Pei Siti Rollerssia
ko sehän oli semmonen kova pänti silloin ko mie olin alakoulusa.

Mie muistan ko met sielä yläasthela otethin kevväälä mankat kouhlun matkhan.


Välitunnila soitethin kaseteilta Reestylen Vil haa tei, Attakin Uua heela natten ja välilä
soitethin Turan Turania.

c_kasetti_naima_aslak.jpg

Ei net nykyajan nuoret taia etes tietää mikä son se kasetti, ko net on tottunhe
semmoshin tikitaalishin äänitheisin niinko ceetee ja ämpee-soittimet.

Soli sitä aikaa jo ko Änti soitti siinä rokkipäntisä ja niilä oli semmonen hitti ko
Tesperaato.

Olisin mie sen Äntin päntin ottanu kans ohojelmisthon mutta ko se pänti on jo
hajonu, eikä sitä ennää ole olemasa.

Siinä olis saanu lavan eesä tytöt heiluttaa tukkaansa ja huutaa kurkku suorana.

Mutta katothan nyt mitä mie saan varattua, vai pittääkö minun vielä perua koko
homma.

Olen mie kuitenki alustavasti varannu sen San Mikelin arreenan sieltä Torremoliinoksesta
ja sielä olis semmonen pikkunen rinksupaari josa olis tariola semmosta lömppiä jota
net nuoret on juohne.

Ko en mie sinne mithän alakoholilupia alakas ottamhan, niin siksi mie aattelin
tuota lömppiä.

Son kuulkaatte se lömppi ollu suosittua aina.

makasiini__naima_aslak.jpg

Mie muistan ko minun täti tuli kaupunkista aina kesälä käyhmän meilä ja se siivos
aina makasiinin ittelhen kesäasunnoksi.

Sinne oli aina talaven aikana kertyny kaikenlaista tavaraa ja sitä piti sitte kantaa
sieltä poies.

Soli aika raskasta, mutta kyllä se minun täti vain jakso kovasti siivota ko se sai
ottaa aina välilä hörpyt siittä lömppilekkeristä.

Kerranki sillä kävi niin, että sen käsi osu yhthen lauthan josa oli naula pystysä ja
sille tuli pitkä haava käthen, mutta ei se vauhtia hijastanu ko sai ottaa lievittävvää
siittä lekkeristä.

Seuraavana päivänä se vain ihimetteli että miksi sen pää on niin kauhian kipiä ja
kuka son pistäny häntä puukola käthen ko siinä on haava.

Mutta soli niin kovvaa ainetta, että kaikki pakteerit kuoli ko sillä lömpilä sitä haavaa
huuhteli ja loput kaato kurkusta alas.

Voi kauhia paikka ko sitä tullee nuita vikoja täsä iän myöte.

hammaslaakari_naima_aslak.jpg

Mie kävin hammaslääkärisä täsä pari viikkua sitte ko mulla tuota takahammasta
särki niin kauhiasti aina ko otti jotaki kylymää tai kuumaa.

Hammaslääkäri tutki suun ja sano, että se ottaa röntkenkuvan hamphaista ja ko
soli sen ottanu, niin met menthin kattomhan sitä päätheltä.

Ei mulla ollu reikiä hamphaisa, mutta ko net minun ikehnet oli noushe ylhälä ja
laskenhen alhala, niin sille pitäs tehä jotaki.

suuvesi_ja_hammastahna_desensin_naima_aslak.jpg

Niin mie sitte sain ohohjet ostaa semmosta rauhottavvaa hammastahanaa ja
suuvettä jolla joka nostaa ja laskee niitä ikeniä oikiihan suunthan.

Mie aattelin että ei semmosta ihimeainetta olekhan joka ossaa nostaa ja laskia
ikehnejä oikiihan suunthan, mutta kyllä se vai toimiipi.

Pittää sitte jäläkitarkistukshen yhteyvesä kysyä siltä, että oisko sillä tievosa
semmosta kurklausvettä joka nostais tuota helttaa tuosta leuan alta ylemmäs,
eikä se haittaa vaikka se nostoteho yltäs tuone vähän alemmaski.

On sitä täsä vanhenmuutta tullu muitaki vaivoja ko tuo ikehnien tippuminen, son
tuo kuuloko päässy vähän heikkenehmän täsä vuosien varrela.

kuulolaite_naima_aslak.jpg

Mutta eihän sitä aina tarvitte kaikkia kuulla, mutta kyllä son nykyhhän niin kätevä
laittaa nuo kuulolaithet korhvin ja sillon kuule ko neula tippuu lattiale jos siinä ei
ole mattua alla.

Kävin mie täsä hakemasa ittele uuen mopon, semmosen vähän käytetyn Simpsonin,
son joskus vuoelta kaks tai koleme jäläkhen käpysovan.

simpson_moottoripyora_mopo_naima_aslak.jpg

Sillä mie kurhauttelin sielä Lapisa pari kyläreissua ko mie sielä olin ja ko mie olen
aina haaveilu kootterista ja mönkijästä, niin mie semmoset sitte netistä ostin.

Ko mie ajattelin sillä mönkijälä kuliettaa vähän puita tuosa josaki vaihhesa, ko
siinä on peräkärry ja on sillä sitte talavela hyvä pukata luntaki ko siinä on se
kola eesä.

Soli kuulkaatte tuo Aina-Impi keksiny uuen keinon pysyä lämpimänä kesälä
sielä Suomesa.

ulkotakka_naima_aslak.jpg

Soli tilannu semmosen ulukotakan, josa se sitte pittää tulia aina kylymälä ilimala,
niin se ilima lämpennee ko takasa on tuli.

Ko se kasvihuoneilimiö ei ole vielä tarpheksi lämmittäny sitä Suomen ilimaa.

Mutta kyllä son kuulkaa net iltapäivälehisä annetut sääennusthet aivan kauheita,
ko net vaihtaa otsikkua melekein joka toinen tunti.

Ko mi luin kerran että sinne tullee helleaalto, niin ko mie parin tunnin päästä
tarkistin sitä, niin lehesä luki että lämmöt laskee ainaki 10 asthela

Silloin mie ajattelin, että kyllä soli vishin aika hyvä sijotus se pihatakka.

reikahousut_bokserit_naima_aslak.jpg

Ko täälä Epsaniasa on kuitenki niitä hellepäiviä iliman ulukotakkaa, niin mie
olen varrautunu niihin hommaala viliposia kesähousuja.

Luittako tet lehistä että täälä Epsaniasa oli kevväälä kovat maanjäriestykset?

Mieki net oikein kahthen kerthan tunsin, ensimmäiselä kerrala mie olin tuola rannala
autosa ja sitte mie ihimettelin, että kuka sitä minun autua heiluttaa ko kethän ei
näkyny eikä tuullukhan. Mie siinä säikähin että uhuvot on tulhe maahan meinaavat
napata minut matkansa.

Toisela kerrala mie olin nukkumasa ko mie tunsin, että jalakapohojien läskit heilu
ja vattasa vello nesthet.

villasukat_maanjaristys_espanjassa_naima_aslak.jpg

Silloin tärisi niin kovasti että mulla lähti villasukatki jalasta, sen jälähkhen mie
olen käyttäny varmuuveksi sukkanauhoja että sukat pyssyy jalasa vaikka olis
minkälainen tärinä.

Telekkarista mie sitte näin että täälä Malakan aluhhela on ollu niitä järistyksyä,
silloin mie aattelin että en mie olekhan tullu hulluksi.

Nytten täälä on ollu rauhalisempaa eikä ole astiakhan kilishe kaapisa.

Muistinko se mie kertua teile, että miehän jouvuin tillaahman ampulanssin kotia silloin joulukuusa?

No miehän tulin sillon semmoshen heikhon kunthon ja mulla ko on semmonen panniikki-
nappula, ni mie sitä painoin.

ambulanssi_naima_aslak.jpg

Tänne kotia tuli ampulanssi ja net hoisivat minut kunthon, mutta ei se tuo ollu
ainua kerta ko mie olen ampulanssia käyttäny.

Tuosa vapun tiehnoila ko mie olin yhesä kaupasa, niin mie sielä otin ja pyörtyä
kupsahin.

Mie sielä sitte lattiala tulin tajhuini ko yks nainen tökkäsi sorhmen minua ja mittas
verensokerin.

Vähän ajan päästä tuli sitte net ampulanssimiehet ja net tutki ja liimas niitä tarroja
minun rinthan ja mahhan.

Ei netkhän mithän löytänhen ja net sitte lopula vei minut kotia.

sintrom_marevan_naima_aslak.jpg

Tuosta mulle tuliki miehlen, että kyllä son kauhiia ko net sielä Suomen isosa
sairaalasa eivät ossaa pistää puhthaila neuloila potihlaja eikä net erota roska-
laatikkoja toisisthan.

Täälä Espaniasa on nytte menosa net Pamploonan härkäjuoksut, sielä net
ihimiset töllilstelevät ja laukkovat pitkin katuja ko härät tullee peräsä.

Son hullua hommaa, mutta huvisa kullaki, heittäähän net sielä Tervolasa niitä
ämpäreitä ja sitte on niitä akankantokilipailuja.

Mutta tuosta härkäjuoksusta mulla on vähän niinku omakohtasta kokemusta
sieltä minun lapsuuvesta.

Ko meilä oli silloin joskus joka kesä semmonen vasikka tai sonni kesäaituuksesa
kasvamasa talavia varten.

Kerran meilä oli semmonen oikein iso sonni jonka nimi oli Munne, sillä oli semmonen
iso aituus pellon pääsä josa se sai melekein vaphana kulukua, ei siinä ympärilä ollu
ko aita.

Kerran soli saanu päähänsä että se heinä on vihiriämpää aian takana ja puskenu
ittensä läpi siittä aituuksesta.

Soli ollu vähän aikaa siinä aian takana syömäsä ja sitte soli lähteny jolokottelehman
maantiele.

Sielä soli ollu keskelä tietä tien tukhena ja autot oli väistänhe sitä niinkö Intiasa
pyhhää lehemää.

Äitimuoriko hoksas sen, että Munne oli karannu aituuksesthan, niin se meni porthaile
ja huusi että ”Munne perkele, heti kotia” ja niin se kuulkaa se sonni jolokotteli kothin
ja meni itte sinne aituukshen takasin.

Ei se kethän muuta totellukhan ko äitimuoria.

Mie vielä teile nuista elläimistä vähän kerron.

hamahakki_naima_aslak.jpg

Kevväälä tuosa minun ikkunalauvala olla pollotteli vähän semmonen isompi hämähäkki,
sillä oli karvaset jalat ja soli muutenkin vähän normaalia isompi.

En mie ollu ennen tuomosta nähäny ko kuvisa.

Kyllähä täsä vielä palion riittäs kerrottavvaa, mutta jos mie tuosa myöhemin taas
kiriotan teile lissää.

Ko mie täsä yhtenä päivänä ajattelin että miehän olen vatuloinu tämän kiriottamisen
kans jo monta päivää, mutta en mie ihan yhtä hijas ole kuitenhan ko net poliikot ko
net on sitä yhtä sopimusta äheltänhen jo vishin vuojen eikä net vieläkhän tiiä oikein
että onko se valamis vai ei.

Mie täsä alan hilialhen valamistautumhan konserthin, ko tänne on tulosa se kuulusa
Veilsin tiikeri, tethän tiijättä sen Jonesin Tompan, son se sama jota se Koivuniemen
Paulaki kuuntellee.

Sitä Tomppaa mie silloin pienenä poikana vanitin ja nyt mie aattelin lähtiä kattomhan
sitä että vieläkö son yhtä enerkinen ko ennen.

kesamaisema_suomesta_naima_aslak.jpg

Viettäkkääppä tet oikein mukava kesä ja olhan täsä taasen kuulola myöhemmin, 
tutuile terhveisiä.

Pesos i aprasos a totos

Naima-Aslak