Lämpimät voileivät
Heipä hei ja tervetuloa aikamatkalle vuosikymmenten taa!
Aikakoneemme lennättää meidät 70-80 lukujen taitteeseen, sillä tar- kemmin aikaa ei voi määritellä koska mehän kaikki tiedämme ettei aikakonetta ole olemassakaan.
Se Aikakone joka on olemassa, on hiukan eri juttu, mutta silläkin voi kyllä aikamatkailla mutta vain musiikillisesti.
Muistatteko kun olitte vielä lapsia ja varsinkin viikonloppuisin, sau- nan jälkeen tehtiin iltapalaksi lämpimiä voileipiä?
Minäpä muistan tuon ajan ja moni ruokajuttukin tekee paluun aina vä- lillä, aivan kuten vaatteet muodissa.

Näistä lämpimistä voileivistä eli lämppäreistä voisi myös käyttää ni- mitystä retroleivät, sillä retroiluhan tuntuu olevan päivän sana mones- sa asiassa.
Näitä leipiä tehtiin aikaa ennen voileipägrillejä ja niitä teki keskiluok- kainen väestö, kun samaan aikaan rahvas tyytyi paistamaan lenkkiä saunankiukaalla.
Lämpimien voileipien ohjeita on varmasti yhtä monta kuin on tekijöi- täkin, klassisimmat täytteet ovat olleet kinkku ja tonnikala sekä le- gendaarinen ananaskiekko ja koko komeus on kruunattu juustolla.
Jos tahdot oikein kasarifiilistellä kunnolla, niin mausta täytteet sit- ruunapippurilla.
Tässähän tuli ihan nälkä, joten aletaanpa hommiin.
Tänään Lämpimät voileivät
Tarvitsemme

- paahtoleipää (pan de molde)
- juustoa (queso)
- ananaskiekkoja (rodajas de piña)
Täyte 1

- ketsuppia (ketchup)
- tonnikalaa öljyssä (atun en aceite de girasol)
- oreganoa (oregano)
- suolaa (sal)
- pippuria (pimienta)
Täyte 2

- ketsuppia (ketchup)
- kinkkukuutioita (taquitos de jamón)
- oreganoa (oregano)
- pippuria (pimienta)
- paahdettua sipulia (cebolla frita)
Täytteenä voi käyttää melkeinpä kaikkea mitä jääkaapista löytyy, osa käyttää juustoraasteen ja kananmunan yhdistelmää kuorrutuksessa, toiset muodikkaasti vuohenjuustoa ja supertrendikkäät nyhtökauraa tai muuta vastaavaa.
Mutta nuo kaksi täytettä ovat kyllä ylitse muiden, siihen aikaan kun lämpimät leivät olivat muotia, niin kaupoissa ei ollut valkosipulia, chi- liä ja muita erikoisuuksia samaan tapaan kuin nykyisin.
Mitään rasvaa tai muutakaan ei leiville tarvitse levittää, sillä täytteis- sä käytetty ketsuppi ja tonnikalasta tuleva öljy mehevöittävät leivät juuri sopivasti.
Meinasi jälleen karata käsistä, joten nyt leivän tekoon.
Ota muutama siivu paahtoleipää ja aseta ne suoraan uunipellille, sillä täyte asetaan suoraan leivän päälle, joten miksi liata esim. leikkuu- lautaa.
Valmista täyte 1.
Valuta tonnikalasta ylimääräinen öljy pois, älä kuitenkaan purista kaik- kea öljyjä pois.

Kumoa tonnikalat sen jälkeen kulhoon, johon lisäät ripauksen suolaa sekä pippuria ja ketsuppia antamaan kosteutta ja oreganoa mausteek- si.
Sekoita ainekset hyvin ja levitä täyte leipäviipaleiden päälle.
Valmista täyte 2.
Leikkaa kinkku pieniksi kuutioiksi tai käytä valmiita kinkkusuikaleita taikka jotain vastaavaa.

Minä käytin kalkkunaleikkelettä, jota sitten pilkoin pieniksi kuutioiksi.
Laita kinkkukuutiot kulhoon ja mausta pippurilla, ketsupilla sekä ore- ganolla ja rapeutta antamaan hiukan paahdettua sipulia.
Tokihan voit lisätä täytteeseen myös muita mausteita ja makuja, mut- ta silloin aikoinaan valikoimat olivat suppeammat, joten niillä mentiin.

Sekoita täytteen ainekset, jonka jälkeen levitä täyte paahtoleipäviipa- leille.
Jos sinulla on jokin kammo vaaleaa leipää kohtaan, niin tokihan voit kaivaa ne rukiiset leivät leipälaatikosta ja tehdä niistä lämpimiä voi- leipiä, mutta ne eivät ole sitten näitä aitoja retroleipiä.

Kun täytteet on levitetty leiville, viimeistellään leivät ananaskiekolla ja juustoviipaleella.
Nykyisin on tarjolla monenlaisia juustoja, joten valitse sopiva juusto leivillesi.

Minun valintani oli goudajuusto, joka on sopivan pehmeä ja sulaa mu- kavasti uunissa.
Ennen käytin pallojuustoa, en kylläkään tiedä vieläkö sitä on Suomes- sa myynnissä vai onko se samaa kuin arkijuusto, josta olen kuullut puhuttavan.
Paista leipiä 200 asteisessa uunissa kunnes juusto on sulannut ja saa- nut hiukan väriä pintaansa.
Tarjoa leivät kuumina väli- tai iltapalana höyryävän kuuman teen tai maitokaakaon kanssa.

Tosin reilulla täytteellä varustettuja leipiä kun syö pari kappaletta, niin kyllä ne ihan ateriasta menevät.
Tuli kyllä ihan kasarifiilikset kun tein ja söin näitä leipiä, vaikka ei ol- lut edes lauantai, saatika saunaa.
Lämpimiä voileipiä voi syödä milloin vain, ei tarvi odotella lauantai-il- taan saakka.
Kokeile italialaista vehnäleipää eli bruchettaa, täytettyä focacciaa ja espanjalaista roscaa älä unohda gratinoituja vuohenjuustoleipiä.
Ei sovi unohtaa calzonea eli sisäänleivottua pizzaa, jossa ei täytteis- sä säästellä.
Makumatkaa voi jatkaa myös Meksikoon ja valmistaa herkulliset ja lämpimät munat ratsutilan tapaan.
Lisää erilaisia leivästä valmistettuja herkkuja löydät käyttämällä si- vuillani olevaa Googlen täsmähakua sanalla leipä.

Näin oli leivät tällä kertaa lautasella ja sitähän sanotaan, että leipä miehen tiellä pitää.
Näihin retrofiiliksiin päätän tämän lähetyksen ja yritän päästä aikakap- selilla takaisin tähän päivään.
-Carlos-
|