Friteeratut dippibanaanit
Platano macho frito
Heipä hei herkuttelijat!
Mikä yhdistää banaania ja pakastemansikoita?
Ne molemmat kuuluvat suomalaisten suosikkeihin.
Piipahdin tässä taannoin naapurissa ja juttelimme erilaisista hedelmistä ja kasveista.
Juttutuokion päätteksi minulla oli sylissäni muutama banaani, mutta ei mitä tahansa banaaneita, vaan vihreitä keittobanaaneita.

Olen joskus aiemminkin valmistanut niitä ja tarjonnut jäätelön kanssa.
Mutta nyt ajattelin tehdä niistä suolaisia tarjottavia.
Tänään Friteeratut dippibanaanit Platano macho frito
Tarvitsemme

- keittobanaaneja (platanos machos)
- suolaa (sal)
- pippuria (pimienta)
- öljyä (aceite)
Dippaukseen esim.
- salsa rosa (salsa rosa)
- allioli (allioli)
- mustaa alliolia (allioli ajo negro)
Nuo dippikastikkeet voit valita sen mukaan mitä sinulla sattuu kotona olemaan tai mikä kermaviilin joukkoon sopiva dippikastikemausteseos on sinulle mieluisin.

Minun valintani olivat siis nuo yllämainitut kastikkeet, tavallisen alliolin olin ostanut kaupasta sellaisenaan, mutta salsa rosan eli punaisen majoneesikastikkeen tein itse.

Uusi superherkkuni on mustalla valkosipulilla maustettu allioli, joka on maultaan ja tekstuuriltaan pehmeämpi kuin valkoinen allioli.

Sen eron tekstuurissa näkee jopa kuvissa, sillä tämä musta allioli niin paljon "sileämpää" kuin tavallinen allioli.
Mutta mennäänpä nyt takaisin noihin banaaneihin, sillä niiden kanssa puuhastelu on raskata puuhaa.
Nimittäin keittobanaaneistä kuoren irroittaminen on vaivalloisempaa kuin niiden tavallisten banaaneiden.
Tein pitkittäis viillot keittobanaanien pintaan ja työnsin peukalonpään kuoren ja hedelmälihan väliin, kuori irtosi vähitellen ohuina suikaleina.
Banaanin pinta oli kuivempi verrattuna normaaliin banaaniin, mutta kun leikkasin keittobanaaneista ohuita viipaleita, niin huomasin, että sen sisus oli jopa tahmeampi kuin sen hedelmävadissa olevan banaanin.

Kun olin leikellyt tarpeeksi viipaleita, laitoin kasarin liedelle ja lisäsin kasariin reilun lorauksen öljyä.
Rasvakeittimen olen vienyt nyt toistaiseksi varastoon, joten käytän nyt samaa paistotekniikkaa mitä munkkien paistamisessakin, eli öljyä suoraan kattilaan tai kasariin.
Koska keittobanaani on jauhomaisempi kuin tavallinen banaani, sopii se erinomaisesti friteerattavaksi ja koska sen maku ei ole niin makea, niin sitä voi käyttää myös erilaisten liha- ja kalaruokien lisukkeena eli maustaa suolalla.

Kun öljy oli tarpeeksi kuumaa, laitoin banaaneista leikkaamani ohuet viipaleet paistumaan kuumaan öljyyn.
Annoin niiden tiristä öljyssä kunnes ne olivat saaneet pintaansa kullan- ruskeaa väriä.

Nostin banaaniviipaleet lautaselle, jossa oli talouspaperia johon imeytin ylimääräisen öljyn, ja samalla maustoin viipaleet suolalla sekä pippurilla.

Jäähtyneet banaaniviipaleet nostelin tarjoiluastiaan ja nostin sen pöytään dippikastikkeiden kanssa.
Vaikka keittobanaani ei ole niin makea kuin normaali banaani, niin kyllä siinä siinä silti on banaaniksi tunnistettava maku.

Ja maku korostui suolan ja pippurin avulla sekä käyttämieni dippikastikkeiden ansiosta.
Jos olisin leikannut banaanit vielä ohuemmiksi, niin niistä olisi tullut sipsejä ja jos olisin jättänyt ne paksummksi niin silloin ne olisivat olleet banaani- ranskalaisia.
Keittobanaani poikkeaa tavallisesta banaanista ulkoisesti siten, että se on huomattavasti kulmikkaampi ja pidempi.
Nämä minun keittobanaanit olivat pienikokoisia, sillä niitä ei ole teho- kasvatettu.

Keittobanaania voidaan käyttää keittämällä tai paistamalla, samaan tapaan kuin perunaa.
Onpa Afrikassa jotkin heimot jopa intoutuneet käyttämään keittobanaania oluen valmistuksessakin.
Kyseessä on siis varsin monikäyttöinen hedelmä.
Frittailemisiin
-Carlos-
|