Minä olen tässä viime vuosien aikana yrittänyt seurata kaikenlaisia trendejä, mutta kun ne vaihtuvat niin tiuhaan, niin olen jättänyt muutaman välistä pois.
Mehut ja smoothiet ovat olleet pinnalla jo jonkin aikaa ja minäkin hurahdin niihin viime vuonna ihan totaalisesti, sillä kunnollisella tehosekoittimella valmistuu melkein juoma kuin juoma.
Tänä vuonna teen mehuja Philipsin HR1949/20 mehuprässillä, joka todellakin puristaa tai oikeammin prässää kaikki mehut irti laitteeseen laitettavista hedelmistä ja vihanneksista, jopa lehtikaalista ja vehnänoraista.
MicroMasticating-teknologia puristaa ainekset varovasti, jotta kaikki tärkeät kuidut, antioksidantit ja entsyymit säilyisivät eheinä.
Vehnänoraita minulla ei tähän hätään ollut ja tuskin niitä mistään edes löydän, mutta ihan perushedelmiä kyllä oli kotosalla, joten pääsin testaamaan laitetta.
Olen usein juonut molempia mehuja, mutta en koskaan ole yhdistänyt niiden makuja samaan lasiin.
Kuorin ja lohkoin appelsiinit sekä pesin omenat, jonka jälkeen lohkoin ne ja poistin kannat.
Otin esiin laitteen, joka on muotoilultaan erittäin onnistunut, se on kapea, joten se vie vain vähän tilaa työpöydältä ja lisäksi se näyttää hyvältä.
Mehuprässejä on monenlaisia, mutta tämä on jo mehuprässien aatelinen, ellei peräti kuninkaallinen.
Asetin kannun prässin eteen ja käynnistin koneen, jossa ei ollutkaan niin kova ääni kuin kuvittelin, hyvä niin, sillä tavallisessa mehulingossa on aikamoinen ääni ja sellaisella ei pysty tekemään mehua yllätyksenä, ääni paljastaa sinut.
Kone surisi ja laitteen sisällä oleva kaira pyöri ja odotti jo kiivaasti prässättävää, joten pudottelin syöttöputkesta hedelmälohkoja koneeseen, ja painoin niitä kevyesti laitteeseen.
Avasin tippalukon mehuprässin päästä ja siinä samassa kun ensimmäiset hedelmälohkot joutuivat kairan kanssa tekemisiin alkoi kannuun valua mehua ja jäteastiaan tipahteli aika ajoin kuivaksi puristettuja appelsiinin kalvoja sekä omeman kuorta.
Kun hedelmät olivat puristettu kuiviksi, käynnistin koneen toista nappia painamalla, tämä toiminto pyörittää kairaa nyt toiseen suuntaan, eli ne loputkin mehut päätyvät kannuun.
Jäteastiaan kertyi tavaraa jonkin verran, sen voi hyötykäyttää laittamalla sitä esim. lettutaikinan joukoon tai sitten ihan biojätteisiin.
Jännittyneenä kaadoin juoman laseihin ja napsin muutamia kuvia, tai rehellisesti sanottuna niitä kuvia taisi tulla napsittua liki 50, joista näette tässä jutussa muutaman.
Hörppäsin lasista ja heti tuli mieleeni lause jota espanjalaisissa ruoka- ohjelmissa käytetään eli "que rico", vapaasti käännettynä "kuinka herkullista".
Ja sitä se mehu todellakin oli, kahdesta tutusta hedelmästä valmistettu mehu, joita en ollut siis koskaan aiemmin samaan lasiin kaatanut.
Mukana oli hedelmälihaa, sillä käytin mehuprässissä suodatinta joka on se ns. harvempi, koska tykkään että appelsiinin hedelmäliha tekee mehusta täydellisen.
Laitteen mukana on myös toinen suodatin, joka on tiheämpi eli voit itse valita kumpaa suodatinta käytät mehun valmistuksessa.
Sitten oli edessä se monien painajainen eli laitteen pesu, joka on itseasiassa todella helppoa.
Irroitin prässiosan laitteesta avaamalla lukon, jonka jälkeen irroitin osat ja huuhtelin ne juoksevan veden alla, kuivasin osat ja kokosin laitteen.
Jo ensikäytön perusteella voin suositella laitetta kaikille jotka tahtovat että mehussa on kaikki vitamiinit yms. mukana.
Kesäiseen päivää kuuluu myös oma juomansa, jonka nimi on tietystikkin kesäpäivän juoma ja aikuiseen makuun voisi sopia krapula-apu juoma.
Lisää erilaisia juomia löydät juomia-osiosta ja tässä pari poimintaa sieltä eli kevään juhliin sopii erinomaisesti sangria lapsille, josta saa tuunaamalla myös aikuiseen makuun sopivan sekä tietysti supersmoothie , jossa maistuu eksotiikka ja Lapin luonto.
Näin oli mehut tällä kertaa, katsotaan mitä lasiin seuraavalla kerralla valuu.
Pataruokia
Uuniruokia
Savustetut
