Luumu

Ciruela

Heipä hei herkkusuut!

Mikä hedelmä voi olla vihreä, keltainen, sinipunainen, punainen tai jo-
pa sininen?

Muoto on yleensä pyöreä tai soikea ja koko voi vaihdella suuresti, ku-
ten myös väri.

Kyseessä on luuhedelmä eli kivihedelmä, joka on sukua aprikoosille,
kirsikalle, persikalle ja jopa tuomelle sekä litsille eli kiinanluumulle.

Sitä syödään tuoreena ja kuivattuna sekä siitä saa erinomaista hilloa
ja marmeladia.

Vastauksen näet alla.

Tänään Luumu
             Ciruela

Luumua ei pidä sekoittaa lokvattiin eli nisperoon, joka ulkonäöltään
muistuttaa luumua.

Luumupuu voi kasvaa melkein yhtä leveäksi kuin se on korkeakin,
vaatii siis melkoisen tilan kasvaakseen.

Luumupuun syntymisestä on monia mielipiteitä.

Luumu rantautui Suomeen jo reilut 400 vuotta sitten ja ensimmäiset
luumut viljeltiin Kiinassa yli 4000 vuotta sitten.

Onneksi edes kuivatut luumut eivät ole yhtä vanhoja.

Monelle meistä luumu on tuttu joulusta, silloinhan leivotaan ne perin-
teiset joulutortut, joiden täytteenä käytetään luumua.

Torttutäyte on helppo valmistaa myös itse, silloin sen voi tehdä ilman 
sokeria, eikä siihen tule mitään lisäaineita.

Mutta luumua käytetään paljon muuhunkin kuin joulutorttujen täyt-
teenä.

Sitä voi käyttää myös muissakin leivonnaisissa, jälkiruoissa sekä li-
haruokien lisukkeena.

Myös juustolautasella on tilaa luumulle, monet hedelmät sopivat yh-
teen juustojen kanssa.

Juustojen kanssa samalle lautaselle sopii myös lohikäärmehedelmä.

Luumun sisällä on kivi, joka yleensä irtoaa kohtalaisen helposti, tie-
tysti poikkeuksiakin on.

Välillä tuntuu, että kiveä eli siementä ei saa irti hedelmälihasta.

Mehevänä hedelmänä, tuore luumu sopii myös janonsammuttajaksi.

Verimakkaralla täytetyt pikkupaprikat luumujen kanssa antavat sinul-
le täysin uudenlaisen makuelämyksen.

Kuivatuista luumuista tulee erinomaista soppaa/kiisseliä ja paras tort-
tutäyte syntyy keittämällä kuivattuja luumuja tilkassa vettä ja soseut-
tamalla sitten pehmenneet luumut.

Tuohon torttutäytteeseen kannattaa valita kivettömiä luumuja.

Kuivatuista luumuista valmistuu myös aikuiseen makuun sopiva jälki-
ruoka eli konjakkiluumut.

Vanhemmat ihmiset voivat käyttää joskus luumusta nimeä väskynä.
Silloin he tarkoittavat luumusta keitettyä kiisseliä.

Kuitenkin tuo sana väskynä tarkoittaa ihan luumua, eikä kiisseliä.

Mutta kansan suussahan sanat saavat joskus myös toisen merkityk-
sen.

Väskynäsoppa eli luumusoppa

• 300 grammaa kuivattuja luumuja (ciruelas)
• 1 litra vettä (agua)
• 1 - 2 dl sokeria, tai makusi mukaan (azucar)
• 3 rkl perunajauhoja (harina de patatas)

Keitä luumuja kunnes ne ovat pehmenneet ja antaneet väriä sekä ma-
kua veteen.

Voit rikkoa luumujen rakennetta hämmentämällä niitä kattilassa.

Sekoita perunajauhot 1:een desilitraan vettä ja kaada tasaisena nau-
hana keitoksen sekaan, koko ajan hämmentäen.

Anna sopan kiehahtaa sen verran, että keitos pulpahtaa pari kertaa.

Silloin tuloksena on kirkaslieminen soppa.

Lisää sokeria makusi mukaan.

Anna jäähtyä ja tarjoa vaikka riisipuron kera.

Jos tarjoat väskynäsoppaa jälkiruokana, niin koristele annos kerma-
vaahdolla.

Aah, niin syntisen hyvää.

-Carlos-