Sitruunaiset kanavartaat

Brochetas de pollo con limon y verduras

Heipä hei grillailijat!

Grillaus on mukavaa puuhaa kesäisin ja se ikään kuin kuuluu kesään
siinä missä makkaran syöntikin.

Aina ei mene ihan suunnitelmien mukaan, sillä minä olen koko kesän
tahtonut maistaa sitruunalla marinoituja kanavartaita, mutta ne ovat
olleet aina loppuneet kaupasta.

Lopulta ei auttanut kuin ottaa kanan rintafile omaan käteen ja valmis-
taa sellaiset sitruunamarinoidut vartaat ihan itse.

Joten tuumasta toimeen ja lihoja marinoinaan.

Tänään Sitruunaiset kanavartaat kasviksilla
              Brochetas de pollo con limon y verduras

Tarvitsemme

• 400 g kanan rintafilettä (filete de pollo)
• pieni kesäkurpitsa (calabacin)
• ihraa (manteca de cerdo)

marinadi

• ½ sitruuna (limon)
• currya (curry)
• suolaa (sal)
• pippuria (pimienta)
• öljyä (aceite de oiiva virgen)

Leikkelin kanan rintafileen tasalaatuiksi kuutioiksi, jolloin ne kypsy-
vät kaikki yhtä aikaa.

Saman tein kesäkurpitsalle, sekä ihralle jota tulee myös varrastikkui-
hin.

Sitruunan puristin ihan antiikin aikaisella sitruspuristimella, joka pitäi-
si löytyä jokaisen kotoa.

Valmistin nopean marinadikastikkeen sitruunamehusta, currysta, suo-
lasta, pippurista sekä oliiviöljystä.

Pirskotin tilkkasen tuota marinointilientä kesäkurpitsakuutioiden ja ih-
ran pinnalle, jotta nekin saavat hiukan sitruunaista makua itseensä.

Tuon jälkeen laitoin kanan rintafileestä leikatut kuutiot marinoitumaan
tuohon juuri tehtyyn mausteseokseen.

Annoin lihojen marinoitua muutaman minuutin, en liikaa, sillä sitruunas-
sa oleva happo aloittaa lihan kypsentämisen, enkä tahtonut niin tapah-
tuvan.

Tuon marinoinnin aikana etsin AirFryeriin tarkoitetyt teräksiset varras-
tikut, sekä toin itse AirFryer laitteen parvekkeelle.

Kokosin varrastikut lihapaloista sekä kesäkurpitsakuutioista, ja välei-
hin laitoin ohuen palan silavaa, sillä kanan lihassa ei ole juurikaan ras-
vaa, kesäkurpitsasta puhumattakaan.

Kun vartaat olivat valmiit, nostin valmiit tikut AirFryerin grillialustalle
ja laitoin sitten koko komeuden laitteen sisään.

Käynnistin koneen ja lämpötilaksi valikoin aluksi 160 astetta, jota sit-
ten muutaman minuutin kuluttua nostin 180 asteeseen.

Airfryerissa kypsennettäviin tuotteisiin ei tarvitse juurikaan lisätä öljyä,
pieni suihkaus riittää.

Lihat alkoivat saada väriä pintaansa ja kun avasin AirFryerin luukkua,
herkulliset tuoksut tulvahtivat sieltä ulos.

Paistoajaksi riitti noin 10 minuuttia, mutta jos haluat varmistua kypsyy-
destä, niin paahda vartaita noin 15 minuuttia, jolloin voit olla varma nii-
den kypsyydestä.

Nämä samat vartaat voit valmistaa myös parillapannulla tai grillissä,
paistoaika riippuu siitä millaisia paloja olet lihasta leikannut sekä
paistolämpötila.

Kun vartaani olivat valmiit, kokosin annokset parista sitrnuunaisesta
kanavartaasta sekä salaatista.

Maut olivat ehtineet imeytyä muutamassa minuutissa lihaan ja tokihan
lautasella olevasta sitruunarenkaasta olisi voinut puristaa lisää sitruu-
nanmehua lihojen pintaan, mutta sitä ei tarvinnut tehdä.

Liha oli mureaa ja siinä maistui sitruuna sekä curry, juuri sopivassa
suhteessa, eikä ollut tarvetta lisätä edes suolaa.

Kesäkurpitsatkin olivat sopivan kypsiä, eivät liian pehmeitä, vaan niis-
säkin oli jäljellä vielä suutuntumaa.

Herkulliset varratikut riittivät vallan hyvin helteisen päivän ruoaksi,
sillä olihan niissä reilu 100 g lihaa jokaisessa vartaassa ja kesäkurpit-
sapalat lisäksi.

AirFryer on muuten erittäin kätevä laite, sillä voi valmistaa erilaisia
herkkuja isolle tai pienelle perheelle laitteen koosta riippuen.

Mitä kaikkea sillä voi valmistaa löydät käyttämällä sivuillani olevaa
Googlen täsmähakua sanalla AirFryer ja tässä pari esimerkkiä mm.
maistuva rahkapiirakka valmistuu laitteessa kätevästi, puhumattakaan
ruokaisasta lasagnesta.

Grillailusta kiinnostuneet voivat käyttää tuota edellä mainittua Goog-
len täsmähakua sanoilla varrastikku tai grilli, niillä löytyy monet osu-
mat kuten esim. kampasimpukka-katkarapuvartaat sekä suosittu
porsaan sisäfilee grillissä.

Lasten kanssa on kiva askarrella vaikka lihapulla-nakkivartaita, sillä
lapsista on mukava osallistua ruoantekoon.

Kokonaisuutena nämä juuri valmistamani sitruunaiset kanavartaat oli-
vat onnistuneita, eikä minun enää tarvitse haikailla niiden perään.

Kyllä sitä osaa tehdä melkein mitä vain, kunhan vain oikein haluaa.

Joku on joskus sanonut minulle näin, "minä teen mitä haluan, muut
tekevät mitä osaavat".

Mutta se noista vanhoista sanonnoista, jatketaan taas ruokien paris-
sa ensi kerralla ja katsotaan millaista jälkeä silloin on lautaselle tul-
lut.

Marinoimisiin

-Carlos-