Welhottaren siemenleivät

Kaksi erilaista

Welhotar on ollut pitkän aikaa hyvin kiireinen ja ruokapuoli on ollut
hieman taka-alalla.

Kesälomien aikana huomasin, että Suomessa on nyt kovasti huudos-
sa kaiken sorttiset siemenet ja siemenleivät.

Niitä tuli maisteltua useamman sorttista, mutta kaikista melkein löy-
tyi kuitenkin hiivaa ja kauraa tai sellaisia ruokavammaiselle sopimat-
tomia aineita.

Niinpä päätin ottaa luutani, lähteä luolastani ja suunnistaa kohti Car-
loksen keittiötä.  

Tosin pienten kommellusten jälkeen vasta pääsin perille, uusi hybri-
diluuta oli ollut lomilla myös pidemmän tovin, joten se oli huoltoa vail-
la, ja niinpä se monen ilmakuopan ja mutkikkaan menon  jälkeen las-
keutui lähimmälle hybridiluuta asemalle.

Sen jälkeen meno oli taas huoletonta, taivas pilvetön ja aurinkoinen,
joten matka joutui.

Tänään Welhottaren siemenleivät

Tarvitsemme

taikina 1

• 3 rkl chiansiemeniä (semillas de chia)
• auringonkukansiemeniä (semilla de girasol)
• kurpitsansiemeniä (semillas de calabaza)
• 1 ½ dl vettä (agua)
• 1 kananmuna (huevo)

taikina 2

samat kuin taikina 1:ssä ja lisäksi

• muutama saksanpähkinä rouhittuna (nuezes)
• maissijauhoja (harina de maiz)
• suolaa (sal)

Taikinan valmistus alkaa sillä, että ensin laitetaan 3 rkl chiansieme-
niä likoamaan noin 1 ½ dl vettä ja annetaan niiden liota noin 30 mi-
nuuttia.

Liottuaan siemenet ovat pehmenneet hiukan ja niistä on irronnut si-
dosaineita eli kulhossa näyttäisi olevan nyt sammakonkutua.

Riko joukkoon yksi kananmuna ja sekoita muna siementen kanssa, ei
tarvitse vatkata.

Tuon jälkeen kumosin suoraan purkista mielestäni sopivan määrän
auringonkukansiemeniä ja kurpitsansiemeniä, jotka sitten sekoitin
keskenään.

Paahdetut kurpitsansiemenet sopivat myös erilaisiin salaatteihin an-
tamaan oman makunsa.

Ja näin ensimmäinen taikina alkoikin olla valmista, nyt vaan uunipelti
esiin.

Carlos ei ollut moisia leipiä koskaan aiemmin syönyt, joten hän oli nyt
katseluoppilaana ja katsoi kuinka levitin puolet kulhon sisällöstä uuni-
pellille joka oli kooltaan noin 15 x 30 cm, leipälevyn paksuudeksi tuli
½ cm.

Laitoimme pellin uuniin ja lämpötilaksi säädettiin 150 astetta ja näk-
kileipää paistetaan vähintään 20 minuuttia jotta se ehtii kovettua,
tarvittaessa paistoaikaa jatketaan.

Reunat saavat hiukan ruskistua ja olisihan se mukava jos se leivän
keskustakin olisi kypsää.

Kerron nyt tässä välissä hiukan noista siemenistä ja niiden käytöstä.

Kaikki varmaan ovat kuulleet tai lukeneet, että erilaiset siemenet
ovat terveellisiä, niissä on kuituja ja monen sorttista ainetta.

Uusin on superfood CHIA siemen (salvian sukuun kuuluva laji), joka
sisältää mm. Omega -3, kalkkia, tryptofaania ja monta muuta kehon
tarvitsemaa ainetta.

Se on hyvä kuidunlähde, alentaa huonoa kolesterolia, ja tasoittaa ve-
rensokeria.

Kannattaa lukaista juttuja netistä ja tutustua tähän ihmeruokaan.

Vatsakin toimii mahdottoman hyvin. Tosin ei kannata heti syödä ko-
ko annosta kerralla, vaan totutella pikkuhiljaa, ettei vatsa, joka ei
ole tottunut kuituihin, saa sokkia.

Nyt kun näkkileipä paistuu uunissa, niin jatkojalostetaan tuota aiem-
paa taikinaa hiukan ja saamme siitä erilaisen leivän.

Rouhimme muutaman saksanpähkinän tehokkaassa blenderissä ja li-
säsimme ne perustaikinan joukkoon sekä ripauksen suolaa.

Lisäksi tuohon perustaikinaan laitettiin vielä maissijauhoja, sillä ne
sopivat gluteenittomaan ruokavalioon.

Leipää voi tehdä vaikkapa pelkistään erilaista siemenistä, silloin se
on näkkileivän tyylistä, tai sitten lisätä joukkoon jauhoja.

Minä käytän leivissäni yleensä kikherne- tai maissijauhoja, tai muita
gluteenittomia jauhoja.

Nyt oli vuorossa siis maissijauhot, mutta älä sekoita maissijauhoja
maizenaan, vaikka molemmat onkin valmistettu maissista.

Siemeniä, joita käytän leivissä, on chiasiemen, kurpitsansiemen, see-
saminsiemen, auringonkukansiemen ja toisinaan myös erilaisia pähki-
nöitä, myös mantelia voi laittaa sekaan.

Jauhoista tulee ruokaisampi leipä, jos siihen vielä lisää mukaan kanan-
munan, joka myös samalla sitoo taikinaa.

Seesamin- ja chiansiemeniä täytyy muistaa liottaa kunnolla.

Chiansiemenet tarvitsevat lyhyemmän ajan noin 30 min. seesamin sie-
menet tarvitsevat noin 4 tunnin liotuksen.

Taikinan tekeminen jatkuu, kulhossa on siis perustaikina, johon siis
lisättiin maissijauhoja ja saksanpähkinää.

Jos taikina muistuttaa sinusta sementiltä, niin lisää taikinaa tilkka-
nen vettä.

Annoimme taikinan tekeytyä sillä välin kun ensimmäinen leipäsatsi
oli vielä paistumassa.

Ensimmäinen leipä oli viimeinkin valmista ja annoimme sen jäähtyä
hiukan ennen kuin iskimme kyntemme siihen.

Aikaa oli siis laittaa nyt tuo toinen leipätaikina uunipellille, muista
käyttää leivinpaperia.

Tämä taikina on paksumpaa ja sen levittämisessä kannattaa käyttää
apuna lusikkaa tai lastaa, jotta saa levystä tasapaksun eli noin 1 cm
vahvuisen levyn.

Paistolämpötila on sama kuin aiemmin eli 150 astetta, mutta paisto-
aika pidempi, sillä taikina on paksumpaa.

Annoimme leivän paistua kaikessa rauhassa ja sillä välin pääsimme
jo maistelemaan tuota rapeaksi paistunutta näkkileipää.

Carlos nosti pöytään paketillisen voita, jota sitten levitimme leivälle,
me molemmat yritimme puhua leipä suussa ja taisi siinä muutama sie-
menkin lentää pöydälle.

Oli mukava nähdä Carloksen ilme kun hän ensimmäisen kerran mais-
toi leipää.

Hän ylisti sen maasta taivaaseen ja aikoi jopa ostaa samoja siemeniä
myös itselleen.

Tarkkailimme aina välillä tuota toista leipää, joka meillä oli uunissa 
nyt paistumassa, hiljalleen leipään alkoi tulla väriä ja pian pääsisim-
me maistamaan sitä.

Kun hetki viimein koitti, otimme pellin pois uunista ja laitoimme leivän
leikkuulaudalle, jonka päällä leikkasimme terävällä veitsellä leivän
sopiviksi paloiksi.

Taas levitimme voita leivälle ja maiskuttelimme ja mutustelimme lei-
pää, todella herkullista sekä ruokaisaa.

Näkkileipä, joka oli ohuempaa oli myös rapeampaa ja se lohkesi niin
kuin entisajan vanikka.

Leipä johon olimme laittaneet jauhoja ja pähkinää oli paksumpaa ja
hiukan pehmeämpää, maku muistutti hiukan jopa ruisleipää, ainakin
Carlos sanoi noin, sillä minulla ei ole enää muistoja mille tuo ruis mais-
tuu, koska se ei kuulu ruokavaliooni gluteenin vuoksi.

Siemeniä voi vaihdella eri määriä aina kun leipoo, niin saa eri makuja
aikaan, eikä leipään kyllästy helposti. Ja eri siemenistä saa eri ainei-
ta, jotka ovat terveellisiä ihmiselle.

Suuren proteiinipitoisuutensa ansiosta ne pitävät nälkää ja energiaa
riittää koko päivälle, jos syö kunnon aamiaisen.  

Siemeniä voi käyttää myös murojen ja marjojen kanssa, mutta ne täy-
tyy muistaa joko liottaa hyvin tai rikkoa, jotta niistä saa kaiken ravin-
non irti.

Tässä oli pari ”noin reseptiä”, jotta pääsette kokeilemaan uusia ma-
kuja!

Arvioin aina siementen määrän silmämääräisesti ja harjoitus tekee
mestarin, sillä eihän kukaan ole welhotar syntyessään.

Maista gluteenittomia sämpylöitä ja herkuttele Welhottaren letuilla.

Nyt on Welhotarkin saanut tankattua itsensä siemenillä ja on aika py-
rähtää kohti pimenevää Andalusian iltaa ja kotiluolaan keittelemään
uusia taikaliemiä ja lemmenjuomia.

Welhotar