Kanelinen porsaan sisäfilee
Solomillo de cerdon con canela y melocoton
Heipä hei kaikille tasapuolisesti!
Kerrottakoon heti, vaikka tämä seuraava ruoka on osa jouluateriaa, niin kyllä tätä voi valmistaa myös vaikka juhannuksena.
Possua syödään ympäri vuoden, mutta kinkkua vain kerran vuodessa, ja vaikka se hyvää onkin, niin kaikki eivät halua joulupöytäänsä sel- laista valtavaa kinkkua.
Onneksi kauppiaat ovat keksineet siihen erilaisia ratkaisuja, kuten mm. rullakinkut.
Itse hankin yleensä jouluksi espanjalaisen kuivakinkun, josta leikke- len ohuita siivuja, mutta varsinaisen jouluaterian teen yleensä sisäfi- leestä, sillä se ei ole liian suuri pienellekkään perheelle tai sinkuille.

Olen usein täyttänyt porsaan sisäfileen erilaisilla kuivatuilla hedelmil- lä ja mausteilla, niin myös tänä vuonna, mutta nyt ehkä eksoottisem- milla kuin aiemmin.
Ensin ajattelin, että ei tuollaisilla mausteilla lihaa voi maustaa, nehän kuuluvat leivontaan.
Rohkaistuin ja päätin kokeilla, meni syteen tai saveen.
Tänään Kanelinen porsaan sisäfilee Solomillo de cerdon con canela y melocoton
Tarvitsemme

- 2 porsaan sisäfilettä (solomillo de cerdo)
- pekonia (bacon)
- säilykepersikoita (melocoton en almibar)
- suolaa (sal)
- kanelia (canela)
- saksanpähkinäjauhetta (nuez mozcada)
- mustapippuria (pimienta negra)
lisuke
- herkkusieniä (champiñones)
- kesäkurpitsapastaa (espirales calabacin)
- öljyä (aceite de oliva virgen)
- suolaa (sal)
- pippuria (pimienta)
Valitsin lisukkeeksi perinteiset herkkusienet sekä raikkaan, kevyen kesäkurpitsapastan, jolle riittää parin minuutin kuumennus pannulla, joten se on helppo ja nopea tehdä juuri ennen kuin vieraat istuvat pöy- tään.
Mutta ennen kuin vieraat pääsevät pöytään, on tehtävä monta asiaa, joten käydään toimeen.

Ihan aluksi leikkasin porsaan sisäfileet auki siten, että ne muistutta- vat valtavaa lihalevyä.

Ripottelin leikatulle pinnalle kanelia ja saksanpähkinää, sekä hiukan pippuria ja suolaa.
Seuraavaksi otin käsittelyyn säilykepersikat, jotka oli säilötty sokeri- liemeen.

Valutin ylimääräisen nesteen pois, mutta en kuivannut paloja lainkaan, vaan leikkasin ne ohuehkoiksi viipaleiksi.

Seuraavaksi nostin persikkasiivut porsaan sisäfileen päälle ja rullasin lihan kiinni, ja nostin lihat vuoron perää leikkuulaudelle, jolle olin aset- tanut pekoniviipaleita riviin.

Käärin porsaan sisäfileet pekoniviipaleiden sisään ja nostin lihat uuni- vuokaan, jonka olin voidellut tilkkasella öljyä.

Sivelin pekonin pinnan vielä persikoiden säilytysliemellä ja laitoin sen jälkeen lihat uuniin, jonka olin lämmittänyt valmiiksi 200º ja asettanut paistoajaksi 30 minuuttia.

Tarkkailin aina välillä miltä uunissa näyttää ja pari kertaa paistamisen aikana valelin lihojen pinnat uunivuokaan tulleella paistoliemellä.

Puolen tunnin kuluttua liha oli siis kypsää, ja annoin sen vetäytyä muu- taman minuutin ennen kuin leikkasin siitä annospalat.
Tuona aikana valmistin lisukkeen, joka on kevyt ja nopea valmistaa.

Aluksi otin esiin herkkusienet, jotka olivat valmiiksi viipaloituja, kuiva- sin niistä enimmän nesteen pois.

Sen jälkeen laitoin pannun kuumenemaan ja lisäsin sinne tilkkasen öl- jyä, jossa sitten annoin herkkusienten paistua pari minuuttia.
Lisäsin pannulle kesäkurpitsapastan, jolle siis riittää muutaman mi- nuutin kuumennus pannulla.

Annoin herkkusienien ja kesäkurpitsapastan hautua pannulla, ja maus- toin ne ripauksella suolaa sekä pienellä määrällä pippuria.

Kaikki alkoi olla valmista, joten leikkasin lihasta sopivan kokoisia an- nospaloja ja juuri kun olin alkamassa kokoamaan annoksia, tulin mais- taneeksi paistolientä.
Mahtava maku, joten liemi kattilaan kiehumaan ja hiukan vehnäjauho- ja joukkoon saostamaan kastike.
Annoin kastikkeen kiehahtaa pari minuuttia ja se jälkeen se olikin val- mista, siihen ei tarvinnut lisätä suolaa eikä pippuria, sillä kaikki kas- tikkeessa oleva maku oli peräisin juuri paistetuista lihoista.

Kokosin annokset savunmakuiseen pekoniin käärityistä porsaan sisä- fileekiekoista, joiden sisällä oli makeaa persikkaa.

Kevyt ja raikas lisuke herkkusienistä ja kesäkurpitsapasta suorastaan houkutteli maistamaan.
Myös ihan tavallinen kurpitsaspagetti olisi sopinut vallan mainiosti li- sukkeeksi.

Lisää eksotiikkaa lautaselle toi musta alioli, joka on valmistettu mus- tasta valkosipulista ja on maultaan pehmeämpää kuin perinteinen ali- oli, lisäksi laitoin lautaselle muutaman passionhedelmästä tehdyn "hel- men", jotka antoivat oman säväyksen ateriaan.
Kaneli antoi lihalle hienostuneen maun ja sen tuoksu täytti ruokailu- huoneen.
Pähkinä ja pippuria oli juuri sopivasti ja savupekoni sekä paistoliemes- tä valmistettu kastike täydensivät kokonaisuutta.
Tässä ruoassa maistuu joulu.
Porsaan sisäfilee ilmakuivatulla kinkulla on myös oivallinen vaihtoeh- to, kannattaa kokeilla myös porsaan sisäfilettä omenapyreen kanssa ja savustettua porsaan sisäfilettä.
Mutta jos olet naudanlihan ystävä, niin ota silloin kokeiluun todella murea naudan filee sous vide kypsennettynä.
Jos tahdot kurkistaa muita jouluateria vaihtoehtoja, niin klikkaa itse- si aakkoselliseen hakemistoon ja rullaa itsesi kohtaan joulu, sieltä löydät monia vaihtoehtoja ja kokoa sieltä mieleinen kokonaisuus.

Tässä oli siis tämän kertainen ehdotukseni juhlapöytään, jos tämä on liian arkinen tai muuta, niin sitten kannattaa kiiruhtaa ja hakea se joulukinkku.
Näillä mennään ensi kertaan, nauttikaa hyvästä ruoasta ja seurasta.
Näkemisiin
-Carlos-
|