Pitaija eli lohikäärmehedelmä
Pitahaya
Heissulivei!
Ennen ulkomaan matkoilla näki usein hedelmiä, joita ei nähnyt oman kotikulmilla olevan kaupan hevi-osastoilla.
Nykyisin tilanne on toinen, sillä melkein kaikkea kuljetetaan ympäri maailmaa, siis melkein kaikkea, ei kuitenkaan kaikkea.
Kun minä asuin Suomessa, niin ei ollut puhettakaan, että hedelmä- osastolla olisi ollut muuta kuin niitä perinteisiä omenoita, muutamia sitrushedelmiä, luumuja sekä persikoita ja päärynöitä.
Joskus oli tuoreita ananaksia ja kiivejä tai muita eksoottisiksi luoki- teltavia hedelmiä.

Nykyisin tilanne on toinen, hyllyt suorastaan pullistelevat mitä ihmeel- lisempiä hedelmiä kaikkialta maailman kolkista.
Yksi näistä viime vuosien tulokkaista on tämä seuraava hedelmä, joka on alunperin lähtöisin Keski- ja Etelä-Amerikasta.
Nykysin suurimmat tuottajamaat ovat Aasiassa, jossa muun muassa Thaimaan lomailijat ovat hedelmään tutustuneet.
Tänään Pitaija eli lohikäärmehedelmä Pitahaya

Muita kirjoitusmuotoja ovat mm. pithaya, pitaya, joka riippuu hiukan maasta ja maanosasta.
Kyseistä hedelmä ei ole tarjolla ympäri vuoden, ja kun sitä on tarjolla, niin hinta voi vaihdella 5 - 15 euron välillä kiloa kohden, eli ihan mis- tään halvasta hedelmästä ei ole kyse.
Kiertelin eräässä suuressa hypermarketissa ja olin hedelmäosastolla, jossa silmiin sattui muutama pitaija.
Edessäni oli pari rouvaa, jotka tutkivat hedelmiä suurella mielenkiin- nolla, onneksi vain silmillään, eivätkä he alkaneet puristella hedelmiä kuten joillain on tapana.
Ilmeisesti kilohinta säikäytti heidät, sillä he jättivät pitaijat hyllyyn ja siirtyivät tutkailemaan mansikoita.

Onneksi minulle, sillä nyt pääsin tuon himoitsemani hedelmän luo ja äkkiä nappasinkin pari lohikäärmehedelmää pussiin ja sen jälkeen hinnoitelemaan ne.
Tuo minun ostokseni sai myös aikaan sen, että ne rouvatkin sitten roh- kenivat ottaa yhden pitaijan, ilmeisesti uteliaisuuttaan ja kokeillak- seen miltä tuollainen kummallisen näköinen hedelmä maistuu.
Pithaya eli lohikäärmehedelmähän on varsin näyttävän näköinen he- delmä ja puu jossa se kasvaa on lohikäärmettä muistuttava kaktus eli kyseessä on siis kaktuksen hedelmä.
Lohikäärmehedelmässä ei ole sellaisia piikkejä kuin monelle ehkä hiukan tutummassa kaktushedelmässä eli kaktusviikuna.
Kiirehdin kotiin näiden eksoottisen ja jännitävän näköisten hedelmien kanssa ja mietin mitä niistä tekisin.
Tulin siihen lopputulokseen, että kurkistan ensin netistä mikä tämä kummajainen oikein on ja sitten teen ratkaisun mitä teen hedelmistä.

Heti aluksi huomasin, että hedelmä on kuulema parhaimmillaan kun se on viileä, eli laitoin hedelmät jääkaappiin ja jatkoin netin tutkailua.
Parista hedelmästä ei nyt suuren suuria voi loihtia ja kun en ole mikään varsinainen leipuri, niin jätin suosiolla kaikenlaiset täytekakut ym. sellaiset huomioimatta.
Päätin että tutustun hedelmään ihan lusikan avulla, sillä se sopii mo- nelle pehmeälle hedelmälle kuten kiiville ja annoonalle eli chirimoy- alle.
Halkaisin tämä suomupintaisen hedelmän ja sisältä paljastuin hohta- van valkoinen hedelmäliha, jossa oli paljon pieniä mustia siemeniä, ja ne ovat syötäviä.
Onneksi, sillä tuollainen määrä siemeniä olisi ollut työläs poistaa he- delmästä.
Upotin lusikkani tuohon valkoiseen hedelmälihaan ja jännityksellä odotin millainen makujen sinfonia suussani alkaisi, sillä hedelmän ul- konäkö antoi odottaa jotain tavallisuudesta poikkeavaa.

Maku on hiukan pettymys, sillä se oli aika neutraali, muistutti hiukan kiiviä, mutta ei ollut ihan yhtä makean tuntuinen.
Makustelin hedelmää ja tulin siihen lopputulokseen, että ei lainkaan hassumpaa vaikka maku olikin neutraali.
Sopii erinomaisesti näyttävän ulkonäkönsä ja kauniin valkoisen hedel- mälihan vuoksi koristeeksi erilaisiin salaatteihin ja kakkuihin sekä se sopii tasapainottamaan voimakkaita juustoja juustolautasella.
Pitaijasta tunnetaan kolme lajiketta, joista tarhametsäkaktus on ylei- sin ja sen kuori on sinipunainen ja hedelmäliha valkoista.
100 g lohikäärmehedelmää sisältää 50 kcal ja siinä on B-, C- ja E-vita- miinia sekä rautaa, fosforia ja kalsiumia.
Kurkun ja vesimelonin tavoin lohikäärmehedelmän vesipitoisuus on myös korkea, sillä se on 90%, melkein samoihin pitoisuuksiin pääsee toinen kummajainen eli kiwano, joka tunnetaan myös nimellä kiva- kurkku.
Pitaija kypsyy muutamassa päivässä kotona ja kypsyyden huomaa sii- tä, että painettaessa kevyesti hedelmän pintaa se antaa periksi.

Ota hedelmästä muutama siemen talteen ja laita kasvamaan kukka- ruukkuun, jonka jälkeen sinulla voi olla pieni pitaijakaktus kotonasi, sillä siemenet kuulema itävät helposti, eli onnistumisprosentti on aika korkea.
Eksoottisia hedelmiä ovat tähtihedelmä, passionhedelmä, azofaifa ja chirimoya sekä minikiivi.
Lisää erilaisia hedelmiä, tavallisia ja eksoottisia löydät käyttämällä sivuillani olevaa Googlen täsmähakua sanoilla hedelmä ja eksootti- nen hedelmä.
Näissä varsin eksoottisissa tunnelmissa on hyvä päättää tämän ker- tainen lähetys ja siirtyä kohti uusia haasteita.
Hedelmäisin terveisin
-Carlos-
|