Pitaija eli lohikäärmehedelmä

Pitahaya

Heissulivei!

Ennen ulkomaan matkoilla näki usein hedelmiä, joita ei nähnyt oman
kotikulmilla olevan kaupan hevi-osastoilla.

Nykyisin tilanne on toinen, sillä melkein kaikkea kuljetetaan ympäri
maailmaa, siis melkein kaikkea, ei kuitenkaan kaikkea.

Kun minä asuin Suomessa, niin ei ollut puhettakaan, että hedelmäosastolla
olisi ollut muuta kuin niitä perinteisiä omenoita, muutamia sitrushedelmiä,
luumuja sekä persikoita ja päärynöitä.

Joskus oli tuoreita ananaksia ja kiivejä tai muita eksoottisiksi luokiteltavia
hedelmiä.

Nykyisin tilanne on toinen, hyllyt suorastaan pullistelevat mitä ihmeellisempiä
hedelmiä kaikkialta maailman kolkista.

Yksi näistä viime vuosien tulokkaista on tämä seuraava hedelmä, joka on
alunperin lähtöisin Keski- ja Etelä-Amerikasta.

Nykysin suurimmat tuottajamaat ovat Aasiassa, jossa muun muassa
Thaimaan lomailijat ovat hedelmään tutustuneet.

Tänään Pitaija eli lohikäärmehedelmä
             Pitahaya

Muita kirjoitusmuotoja ovat mm. pithaya, pitaya, joka riippuu hiukan maasta
ja maanosasta.

Kyseistä hedelmä ei ole tarjolla ympäri vuoden, ja kun sitä on tarjolla, niin
hinta voi vaihdella 5 - 15 euron välillä kiloa kohden, eli ihan mistään halvasta
hedelmästä ei ole kyse.

Kiertelin eräässä suuressa hypermarketissa ja olin hedelmäosastolla,
jossa silmiin sattui muutama pitaija.

Edessäni oli pari rouvaa, jotka tutkivat hedelmiä suurella mielenkiinnolla,
onneksi vain silmillään, eivätkä he alkaneet puristella hedelmiä kuten
joillain on tapana.

Ilmeisesti kilohinta säikäytti heidät, sillä he jättivät pitaijat hyllyyn ja
siirtyivät tutkailemaan mansikoita.

Onneksi minulle, sillä nyt pääsin tuon himoitsemani hedelmän luo ja äkkiä
nappasinkin pari lohikäärmehedelmää pussiin ja sen jälkeen hinnoitelemaan
ne.

Tuo minun ostokseni sai myös aikaan sen, että ne rouvatkin sitten rohkenivat
ottaa yhden pitaijan, ilmeisesti uteliaisuuttaan ja kokeillakseen miltä
tuollainen kummallisen näköinen hedelmä maistuu.

Pithaya eli lohikäärmehedelmähän on varsin näyttävän näköinen hedelmä
ja puu jossa se kasvaa on lohikäärmettä muistuttava kaktus eli kyseessä
on siis kaktuksen hedelmä.

Lohikäärmehedelmässä ei ole sellaisia piikkejä kuin monelle ehkä hiukan
tutummassa kaktushedelmässä eli kaktusviikuna.

Kiirehdin kotiin näiden eksoottisen ja jännitävän näköisten hedelmien
kanssa ja mietin mitä niistä tekisin.

Tulin siihen lopputulokseen, että kurkistan ensin netistä mikä tämä
kummajainen oikein on ja sitten teen ratkaisun mitä teen hedelmistä.

Heti aluksi huomasin, että hedelmä on kuulema parhaimmillaan kun se
on viileä, eli laitoin hedelmät jääkaappiin ja jatkoin netin tutkailua.

Parista hedelmästä ei nyt suuren suuria voi loihtia ja kun en ole mikään
varsinainen leipuri, niin jätin suosiolla kaikenlaiset täytekakut ym.
sellaiset huomioimatta.

Päätin että tutustun hedelmään ihan lusikan avulla, sillä se sopii monelle
pehmeälle hedelmälle kuten kiiville ja annoonalle eli chirimoyalle.

Halkaisin tämä suomupintaisen hedelmän ja sisältä paljastuin hohtavan
valkoinen hedelmäliha, jossa oli paljon pieniä mustia siemeniä, ja ne ovat
syötäviä.

Onneksi, sillä tuollainen määrä siemeniä olisi ollut työläs poistaa hedelmästä.

Upotin lusikkani tuohon valkoiseen hedelmälihaan ja jännityksellä odotin
millainen makujen sinfonia suussani alkaisi, sillä hedelmän ulkonäkö antoi
odottaa jotain tavallisuudesta poikkeavaa.

Maku on hiukan pettymys, sillä se oli aika neutraali, muistutti hiukan kiiviä,
mutta ei ollut ihan yhtä makean tuntuinen.

Makustelin hedelmää ja tulin siihen lopputulokseen, että ei lainkaan
hassumpaa vaikka maku olikin neutraali.

Sopii erinomaisesti näyttävän ulkonäkönsä ja kauniin valkoisen hedelmä-
lihan vuoksi koristeeksi erilaisiin salaatteihin ja kakkuihin sekä se sopii
tasapainottamaan voimakkaita juustoja juustolautasella.

Pitaijasta tunnetaan kolme lajiketta, joista tarhametsäkaktus on yleisin
ja sen kuori on sinipunainen ja hedelmäliha valkoista.

100 g lohikäärmehedelmää sisältää 50 kcal ja siinä on B-, C- ja E-vitamiinia
sekä rautaa, fosforia ja kalsiumia.

Kurkun ja vesimelonin tavoin lohikäärmehedelmän vesipitoisuus on myös
korkea, sillä se on 90%, melkein samoihin pitoisuuksiin pääsee toinen
kummajainen eli kiwano, joka tunnetaan myös nimellä kivakurkku.

Pitaija kypsyy muutamassa päivässä kotona ja kypsyyden huomaa siitä,
että painettaessa kevyesti hedelmän pintaa se antaa periksi.

Ota hedelmästä muutama siemen talteen ja laita kasvamaan kukkaruukkuun,
jonka jälkeen sinulla voi olla pieni pitaijakaktus kotonasi, sillä siemenet
kuulema itävät helposti, eli onnistumisprosentti on aika korkea.

Muita eksoottisia hedelmiä ovat tähtihedelmä, passionhedelmä, azofaifa
ja chirimoya sekä minikiivi.

Lisää erilaisia hedelmiä, tavallisia ja eksoottisia löydät käyttämällä sivuillani
olevaa Googlen täsmähakua sanoilla hedelmä ja eksoottinen hedelmä.

Näissä varsin eksoottisissa tunnelmissa on hyvä päättää tämän kertainen
lähetys ja siirtyä kohti uusia haasteita.

Hedelmäisin terveisin

-Carlos-