Pekoniherneet ja turskaa
Bacon y guisantes con bacalao
Terveiset keittiöstä!
Kyllä se on niin, että ihmisen täytyy syödä, jotta pysyy tolpillansa.
Minä olen kyllä tuota neuvoa noudattanut, vaikka lääkäri aina välillä moittiikin muhkeita muotojani, mutta muodoista huolimatta olen pys- tynyt pitämään kolesteroliarvoni kurissa, tosin lääkityksellä, mutta kuitenkin.
Tuon ansiosta uskallankin valmistaa seuraavan ruoan, jossa yhdistyy maa ja meri eli liha ja kala, eli tehdään ns. surf ´n´ turf ruokaa.
Jos kuullostaa liian hurjalle, niin tässä vaiheessa on hyvä jättää juttu tähän, mutta jos kiinnostus heräsi, niin jatka lukemista.
Tässä on nyt luvassa siis aika yllättävä makupari, mutta ainakin mi- nulle se toimi, tosin makujahan on niin monia.
Käydään nyt kuitenkin itse asiaan eli ruoanlaittoon ja katsotaan mitä tuleman pitää.
Tänään Pekoniherneet ja turskaa Bacon y guisantes con bacalao
Tarvitsemme

- turskaa (bacalao)
- 400 g pakasteherneitä (guisantes)
- 200 g pekonisuikaleita (bacon en tiras)
- sipulia (cebolla)
- valkosipulia (ajo)
- voita (mantequilla)
- pippuria (pimienta)
- suolaa (sal)
- kirsikkatomaatteja (tomates cherry)
- kananmunia (huevos)
Minulla on tapana kuullottaa suurempi määrä sipuleita valmiiksi ja pakastaa ne myöhempiä käyttökertoja varten, joten minä otin pakas- timesta valmiit sipulit tähän ruokaan.
Laita kattilaan vettä ja nosta kattila liedelle jossa se aloittaa kiehu- misen.
Ota esiin pekonit ja leikkaa ne suikaleiksi, ellet käytä valmiiksi sui- kaloitua pekonia kuten minä.

Kumoa pekonisuikaleet kylmälle pannulle, ja anna pannun lämmitä al- leen kuumaksi, jolloin pekonit kypysyvät hitaasti herkullisen rapeiksi.

Jossain vaiheessa alkaa se vesi siellä kattilassa kiehumaan, joten kattilaan ripaus suolaa ja 400 g pakasteherneitä, joita sitten keität pussissa olevan ohjeen mukaan, suunnilleen 6-8 minuuttia.

Tuon keittämisen aikana pekonitkin ovat ehtineet paistua rapeiksi, joten minä lisäsin pannulle etukäteen kuullottamani sipulit joissa oli puna- ja keltasipulia, lisäksi heitin pannulle myös hiukan valkosipu- lia ja jätin ne muhimaan pannulle.

Kun herneet olivat kiehuneet tarvittavan ajan, kaadoin keitinveden pois ja kumosin herneet paistinpannulle, jossa oli rapeat pekonit ja makeat sipulit jo odottamassa.
Sekoitin kaikki sekaisin ja annoin paistoksen muhia muutaman mi- nuutin pienellä lämmöllä, sillä jos olisin sammuttanut kaasuliekin, niin mitään jälkilämpöä ei olisi tullut.

Otin esiin toisen paistinpannun, jonka kuumensin todella kuumaksi ja lisäsin sitten pannulle nokareen voita ja sen sulettua, nostin pannulle turskapalat, mausteeksi ripaus suolaa ja pippuria.
Annoin nahkapuolen paistua ensin, sillä halusin, että nahkasta tulee rapea ja kauniin värinen.

Käänsin kalat noin 3:n minuutin kohdalla ja annoin myös lihapuolen paistua pari minuuttia ja kala oli silloin kypsä, mehukas muttei raaka.
Alunperin minulla ei ollut tarkoitusta paistaa annokseen munaa, mut- ta kun se pekoni tuoksui niin houkuttelevasti, niin päätin paistaa muutaman kananmunan.

Eli kuumalle pannulle pari munaa, ripaus suolaa ja kansi päälle, jonka jälkeen lyhyt haudutus ja muna olisi valmis lautaselle.
Kokosin annokset laittamalla pohjalle herneitä ja pekonia, jonka jäl- keen nostin kalapalan koko komeuden päälle.

Lisäksi lautaselle päätyi myös yksi paistettu kananmuna, tarkoitus oli, että keltuainen olisi jäänyt valuvaksi, mutta kun on vain kaksi kättä ja kamala kiirus, niin muna meni hiukan yli.
Parilla kirsikkatomaatilla saa mukavasti lisäväriä tähän muutenkin värikkääseen annokseen, minä olen sitä mieltä, että raikkaat värit saavat ruoankin näyttämään herkullisemmalta.

Kalannahka oli paistunut rapeaksi ja kala oli muuten murea sekä me- hukas, juuri sitä mitä olin ajanut takaa.
Pekoni sopii pariksi myös banaanille ja kampasimpukan kääreeksi sekä tietysti grillimakkaran ympärille.
Ei sovi unohtaa munakokkelia ja pekonia, joka on yleensä aina hotel- lien aamupalapöydistä loppu.
Turska maistuu myös höyrytettyjen kasvisten kanssa ja siitä valmis- tuu herkullinen perunakeitto turskalla.
Palataan vielä juuri valmistettuun ruokaan, herneet ja pekonit olivat oivallinen makupari kalan kanssa ja pekonissa oli juuri sopivasti suo- laa tähän ruokaan.

Hiukan vastaavanlainen sekoitus on tyypillinen espanjalainen tapas- annos eli härkäpapuja ja ilmakuivattua kinkkua.
Näillä eväillä mennään seuraavaan kertaan, katsotaan mitä silloin olen saanut väsättyä.
Ai niin, jos et löydä turskaa kaupastasi, voit käyttää vaikka pakaste- seitiä tai vaikka lohta.
Moikka nyt vaan ensi kertaan saakka
-Carlos-
|