Trevelezissä
kosketat taivasta

Tervetuloa taas kanssani matkalle pieneen kylään.

Näin joulun lähestyessä haluan kertoa teille reissustani, jonka tein
keväällä 2009.

Keväällä, tai tarkemmin sanottuna toukokuussa, olivat vapaat päivät
kiven alla ja yhden vapaan päivän päätin viettää turkkilaisen ystäväni
kanssa ja suunnata auton nokan kohti vuoristoa, pois Granadan
keskustan hyörinästä.

Lähdimme Granadasta laskeutumaan Motrilia kohti ja kun saavuimme
Lanjaronin risteykseen, käännyimme kohti sisämaata.

Ohitimme Lanjaronin, vaikka tuo kolmen veden suihkulähde houkuttelikin
pysähtymään.

Valitsimme tien A-348 Lanjaronista jatkaaksemme matkaa kohti Treveleziä.

Noin pari kilometriä Torvizcónin kylän jälkeen käänyimme vasemmalle
A-4130 tielle joka jakoi tieosuutta A-4132 tien kanssa.

Kun tiet A-4130 ja A-4132 haarantuivat valitsimme A-4132 tien joka
johti monien mutkien, kapeiden kohtien ja upeiden näkymien kautta
Trevelezin kylään.

Trevelezin legendat:

Kolmen veljeksen isä kuoli ja hän jätti pojilleen perinnöksi maansa.

Vanhimmalle hän jätti ylimmät maat, keskimmäiselle keskimaat ja
nuorimmalle alimmat maat.

Kaikki kolme olivat onnellisia keskimailla, mutta eräänä päivänä veljekset
riintaantuivat ja jokainen heistä lähti omille tiluksilleen.

Illalla kun hämärä laskeutuu kylän yllelle, oli mahdollista nähdä talojen
valot ja siellä veljekset kynttilöiden kanssa, joissa oli heidän nimensä.

Toinen legenda kertoo Piedra Ventanasta.

Alueella on luola joka avautuu kerran vuodessa avaten reitin, joka
johtaa maanalaiselle joelle.

Sanotaan, että joka ylittää joen, tulee löytämään kauniin mauriprinsessan,
joka hukuttaa sinut rikkauksiin.

Eräs tarina kertoo kuinka paimenet löysivät eräästä luolasta pyhimyksen
ja he menivät kertomaan siitä kyläläisille, jotka menivät katsomaan sitä
ja totesivat pyhimyksen olevan Virgen de las Nieves.

Kyläläiset siirsivät pyhimyksen luolasta kylän kirkkoon ja seuraavana päivä,
kun he menivät sitä katsomaan, ei sitä ollut enää siellä.

Kyläläiset palasivat luolaan josta pyhimys oli löytynyt ja Virgen de las Nieves
oli edelleen siellä, joten kyläläiset päättivät tehdä kappelin Mulhaceniin ja
vierailla siellä joka 5s elokuuta.

Tarina kertoo kuinka kaunis prinsessa ilmestyi rohkeille ja komeille paimenille
ja tarjosi heille viikunoita.

Monet olivat pelokkaita eikä hyväksyneet tätä tarjousta, mutta yksi paimen
otti viikunat vastaan ja laittoi ne taskuihinsa.

Kun paimen saapui takaisin Trevelezin kylään ja laittoi kädet taskuihin,
olivat viikunat muuttuneet kullaksi.

Mikä ja missä on siis tämä prinsessojen ja pyhimysten ilmestymisen paikka?

Trevelez on vain 91 km2 kokoinen pieni kylä Granadan provinsiassa.

Tässä kauniissa, rauhallisessa ja idyllisessä kylässä on asukkaita 852.

Granadaan Trevelezistä on matkaa noin 95 km, Almeriaan 126 km ja
Alicanteen 417 km.

Tämä pieni kylä mainostaa itseään yhtenä Espanjan korkeimmalla
vuoristossa olevana kylänä, onhan se sentään 1476 metrin korkeudessa.

Tuolla sijainnilla kaupunki onkin Andalucian korkeimmalla alueella
oleva kylä.

Kylän ero alatasosta ylätasoon on 200 metriä.

Kylä onkin jaettu kolmeen osaan: ala-, keski- ja yläosaan.

Alaosa kylästä on noin 1400 metrin korkeudessa ja yläosa kylästä on
1650 metrin korkeudessa.

Suurin osa Trevelezin alueesta kuluu Sierra Nevadan kansallispuistoon,
joten luonnon rauha on säilynyt tämän kylän äärellä ja täällä voit nähdä
vuoristovuohia.

Oli hurjaa katsoa miten hevoset ja lehmät laiduntivat vapaina lähes
pystysuorilla rinteillä.

Yksi hevonen tosi oli saanut aivan loistavan paikan laiduntamiseen aivan
Trevelez- joen vierestä kun taas toista hevosta kuljetettiin pientä polkua
pitkin ylös vuorenrinnettä.

Vaikka kylä sijaisteekin korkealla vuoristossa, ei sen ilmasto ole
kuitenkaan liian ankara asumiseen eteläisen sijaintinsa ja
Välimereltä tulevan ilman tähden.

Kylän lämpötila nouseekin kesän kuumimpina kuukausina vain 25-30
asteeseen, kun taas talvella joulu-tammikuussa tämä kylä voi saada
valkoisen vaipan kaupungin ylle.

Trevelezistä lähtee monia pieniä kävelyreittejä, joista tärkeimmät johtavat
seitsemälle järvelle, Mulhacén, Pico del Rey, Alcazaba, Vacares, Goterón,
Cerro Pelao ja Puerto Jerez.

Vasemmalta puolelta lähtee reitit jokea vastaviraa aina Horcajoon ja
Rio Juntillasiin ja oikeapuoleiset reitit johtavat Peñabóniin,
Piedra Ventanaan ja Peña Cabreraan.

Koska vietimme päivän tässä kaupungissa, tutustuimme myös kaupungin
yhteen ravintolaan.

Valitsimme alatasossa olleen ravintolan, josta oli näkymät Trevelez-joelle.

Ravintola oli todella viihtyisä ja rauhallinen.

Tuosta Trevelez-joesta saakin pyydystettyä taimenia ja näin noista
taimenista syntyykin ” trucha de la abuela”(isoäidin taimen) ateria.

Trevelez on tunnettu myös ilmakuivatuista kinkuistaan, joten ruokalistalla
oli myös monta ruokaa, jossa ilmakuivattua kinkkua oli käytetty.

Itse otin muunmuassa härkäpapuja ja kinkkua, sillä oli juuri härkä-
papukausi meneillään.

Ohjeen löydät täältä.

Ilmakuivattu kinkku oli paloina paistettu härkäpapujen kanssa ja voi
pojat, että se oli hyvää.

Pää-ateriana söimme tuota taimenta ja se oli myös todella maittavaa.

Trevelezin ilmakuivattukinkku on kuuluissa hyvän makunsa takia.

Sanotaanpa jopa että sillä olisi parantavaa vaikutusta juuri ilmastosta
ja alueen microbien takia.

Trevelezissä ei siis ole ihme, jos talossa on yksi huone joka on viileä ja
ilmava, sillä ne toimivat loistavina paikkoina säilyttää kinkkuja ja
makkaroita.

Kävin paikallisessa ilmakuivatunkinkun kaupassa ja potkat olivat kyllä
loistavia.

Onhan Trevelezin ilmakuivatuillakinkuilla ja makkaroilla ollutkin korkea-
arvoisia faneja: Elizabeh II, Napoleon, Salvador Dali, Rossini etc.

Trevelezin ilmakuivatut kinkut ovat artesaanityönä tehtyjä.

Sen kyllä huomaa ja tuntee kun leikkaat lihaa ja saat maistaa lihan
täyteläisen maun.

Suosittelen tätä pientä ja viihtyisää kaupunkia.

Vaikka kapunki on pieni, on se patikoijille ja ratsastajille mitä ihanteellisin
paikka.

Trevelezistä järjestetään vuorille ratsastuksia ja patikointi reitit ovat
hyvin järjestettyjä.

Muistattehan kuitenkin että toukokuussa noilla vuorilla on edelleen lunta,
joten on hyvä ottaa iltoja varten lämminta ja joulu-tammikuussa on syytä
pukeuta lämpimästi, kun kylässä menee käymään.

Aion matkata Treveleziin uudelleen vielä ennen joulua ostamaan jouluisen
kinkun appivanhemmilleni lahjaksi, niin hyvää se kyllä oli.

Täältä löydät yhden kinkkumatkan.

Vielä ennen kuin jätän kirjoittamisen tällä erään, on minun laitettava
vielä yksi kuva.

Olimme laskeutumassa takaisin Lanjaroniin päin A-4132 kun näimme
veden syöksyvän vuorenrinteestä.

Kyseessä oli siin ”joen syntymiskohta” jossa se tuli ulos vuoren sisältä.

Tässä kuva kyseisestä putouksesta.

Kohina oli kyllä mahtava.

Kostotar