Päivitetty 3.12.2018

----------------------------------

Joululoma - vacasiones
4.12.2018 - 8.1.2019

Lue ehdotukseni

jouluateriaksi

Uuniruokia Pataruokia Savustetut

-----------------------------------

Käytä sivustollamme olevaa Googlen täsmähakua, löydät nopeasti ja helposti haluamasi ohjeen.
Ohjeita jo yli 1000.

-------------------------------

---------------------------------

Maanjäristykset reaaliajassa Espanjassa

-------------------------------- Niño:

Työkyvyttömyys-
eläkkeen verotus Espanjassa

Espanjan kansalaisuuden hakeminen

Passihakemus verkossa - Sähköä passiasiointiin

---------------------------------

Find more about Weather in Helsinki, FI

Find more about Weather in Málaga, SP

--------------------------------

Copyright

Sivuston ja kuvien osittainenkin kopiointi on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sivuston sisältöä ei saa kopioida kaupallisessa tarkoituksessa.

Kaikki oikeudet pidätetään - All Rights Reserved

© carloskokki.com

Lue tekijänoikeuslaista täältä

---------------------------------

Pyhiinvaellusmatka 
Santiago de Compostelaan
Raija Sandqvistin mukana


Tiedän muutamia henkilöitä, jotka ovat harkinneet tekevänsä pyhiinvaellusmatkan
Santiago de Compostelaan
.

don_quijote_dela_mancha_santiago_de_compostela.jpg

Muutaman tiedän toteuttaneen tuon matkan, yksi heistä on Raija Sandqvist,
joka teki matkan loppukesästä 2012 kahden ystävättären kanssa.

Miten tuo matka meni ja mitä siellä tapahtui, Raija kertoo siitä meille hiukan.

Aikaa on siis kulunut tuosta pyhiinvaelluksesta jo muutama kuukausi, mutta silti
tuo matka on muistissa kuin eilispäivä.

Raija kertoo ajatelleensa tuota patikkamatkaa jo vuosia, mutta ei sitä työkiireiden ja lastenkasvatuksen vuoksi silloin vielä pystynyt toteuttamaan.

Nyt kun lapset ovat lentäneet pesästään ja työkuviot ovat helpottaneet, niin oli aika
toteuttaa tuo matka.

 

Mukaan tälle matkalle Raijan kanssa lähti pari hyvää ystävää, jotka olivat riittävän
”hulluja” toteuttamaan caminon.

Matka alkoi junalla Malagasta ja jatkui Madridin kautta Pamplonaan ja sieltä taksilla Roncesvallesiin, josta se varsinen patikkamatka sitten alkoi.

Näin Charlien enkelit (kuten Raija itseään ja ystäviään nimittää) olivat valmiit aloittamaan
tuon pitkän ja vaativan retkensä.

 kaukana_edessa_santiago_de_compostela.jpg

Matkaa oli taivallettavana 740 km, johon Raija ystävineen käytti noin 6 viikkoa.

Moni tekee tuota matkaa useammassa viikon tai kahden pätkässä lomiensa aikana.

 

Kysyin Raijalta mitä on otettava huomioon ennen matkaa ja miten siihen voi valmistautua?

”Raija sanoi että hän harjoitteli kevään ja kesän aikana kotinsa ympäristössä tekemällä
pari kertaa viikossa 10 km:n lenkkejä, mutta on aivan eri juttu kävellä tuo 20 km viikossa
kuin että kävellä 20 km päivässä usean viikon ajan.

Vinkiksi muille hän sanoo, että ihan kylmiltään ei kannata lähteä patikoimaan.

Peruskunto olisi hyvä olla kunnossa ja pieniä kävelylenkkejä kannattaa tehdä ennen
patikoinnille lähtöä.”

vaelluskengat_santiago_de_compostela.jpg

”Jalkineiksi kannattaa valita hyvät vaelluskengät, jotka tukevat jalkaa paremmin kuin lenkkikengät.

Kevyet sandaalit kannattaa ottaa mukaan, joita voi käyttää sitten illalla.”

 

Mitä sitten kannattaa ottaa mukaan ja paljonko sinun kantamuksesi painoi?

”Ihan sellainen minimivarustus, sillä niitä joutuu kantamaan kokoajan repussa ja
mitä enemmän reppu painaa, sitä vaativampi retkestä tulee.

Rinkan kantoa kannattaa harjoitella etukäteen, sillä vaatii totuttelua kun painoa
tulee noin 10 kiloa lisää yhdessä yössä.

Mahdollisimman kevyitä (nopeasti kuivuvia) vaatteita, fleecetakki/-paita, sadeviitta tai
vastaava ja kunnolliset sukat jotka eivät hierrä.

Mukaan tietysti henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet ja mahdolliset lääkkeet.

Matkanvarrella on apteekkeja, joista saa ostettua tarvittaessa särkylääkkeitä ja
laastareita.”

 

Kuinka pitkiä matkoja kävelitte päivittäin ja kuinka yhtenäisenä porukkana kävelitte?

 pyhiinvaellusmatka_santiago_de_compostelaan.jpg

”Päivämatkat olivat noin 20 km ja taitoimme matkaa välillä triona ja välillä
hajaannuimme kävelemään yksin.

Silloin sai olla ihan itsensä kanssa ja miettiä kaikenlaisia asioita maan ja
taivaan välillä.

Yhdessä kävellessämme vaihdoimme ajatuksia ja pohdimme elämän tarkoitusta.

Raija sanoi, että hänen reppunsa painoi noin 8 kiloa ja vei muutamia päiviä
totutella siihen.”

 

Yöpymispaikat matkan varrella on joko hyväntekeväisyysjärjestöjen, seurakunnan,
luostarin tai yksityisen pitämiä.

Minkä hintaisia nuo paikat ovat ja millainen taso niissä on?

”Hinta- ja varustetaso vaihtelevat, mitään varsinaista laatuluokitusta niissä ei ole.
Yöpyminen maksaa yleensä muutamia euroja. (5 – 7 €)”

 kerrossangyt_alberguessa_santiago_de_compostela.jpg

”Ne on tarkoitettu yöpymiseen ja sängyt ovat yleensä kerrossänkyjä.

Mahdollisuus käydä suihkussa vaihtelee alberqueittan, joissain on vain kylmä suihku
ja toisissa lämmin.

Osassa majapaikoista oli myös pieni keittiö, jossa pystyi tekemään pienen aterian.

On olemassa myös paikkoja jotka tarjoavat pientä korvausta vastaan ilta- ja aamupalan,
mutta me söimme aamupalan yleensä jossain matkan varrella olleessa baarissa.”

 

Sää puhuttaa kaikkialla.

Miten teidän matkalla nuo sääolot olivat?

 tummat_pilvet_varjostavat_pyhiinvaeltajien_matkaa.jpeg

”Koko matkan aikana, joka kesti liki 6 viikkoa, satoi vain tunnin verran.

Se on todella vähän, tosin ajankohtakin oli sellainen että sateita ei niin paljoa ole.

Talvella tehtävä vaellus on huomattavasti rankempi sääolojen suhteen.

 virvoittava_lepohetki_veden_aarella.jpg

Ei se kävely herkkua kyllä helteelläkään ole, mutta kun muistaa juoda tarpeeksi
nestettä ja tuuletella jalkoja välillä niin matka sujuu.”

Raija näyttää kuvia matkalta ja hän oli kuvannut jalkansa erään päivämatkan jälkeen.

 rakot_jaloissa.jpg

Niissä oli valtavat rakot, mutta apua niihin löytyi lähiapteekista josta hän kävi
ostamassa Compeed-laastareita.

kavelysauvat_vaellussauvat_helpottavat_kulkua.jpg

”Vaikka maasto ei ole kuin pieniltä osin vaikeakulkuista, niin silti kannattaa varata
mukaan kävelysauvat tai ainakin yksi.

Sauvat auttavat vaikeassa maastossa ja tasapainottavat kulkua esimerkiksi alamäissä.”

 

Matkalla oli myös muita patikoijia.

Kuljitteko heidän kanssa vai omassa porukassa?

”Matka taittui omassa porukassa, myös illat menivät aika pitkälle omalla porukalla.

Joskus vaihdoimme kuulumisia toisten patikoijien kanssa, mutta olimme aika
tiivis kolmikko.

Ehkä siinä oli syynä se, että kun olimme kolmistaan niin puhuimme suomea,
joka ehkä teki ympärillemme näkymättömän muurin jota toisten oli vaikea puhkaista.

 pyhiinvaeltajia_lepotauolla.jpg

Jos matkan olisi tehnyt yksin, niin todennäköisesti kontakteja muihin pyhiinvaeltajiin
olisi tullut otettua enemmän.

Mutta en missään nimessä sano että harmittelisin tuota ”tiiviyttä”, toisaalta se loi
sellaisen oman turvallisuuden tunteen meille kaikille.”

 

Majapaikoista ja sieltä lähtemisestä vielä hiukan.

Miten ne yöpymispaikat löytyvät ja mihin aikaan sieltä aamulla lähditte?
Ovatko alberguet turvallisia?

”Yöpymispaikat eli alberguet on merkitty reittikarttoihin ja kyllähän ne
löytyvät ilman karttojakin, sillä niiden lähistöllä pyörii myös muita
pyhiinvaellusmatkan tekijöitä.”

Täältä löytyy lista Ranskalaisen tien albergueista.

 albergue_santiago_de_compostela.jpg

”Paikat menevät kiinni yleensä illalla noin kello 22 ja aamulla on oltava
taipaleella kello 8.

Me lähdimme usein ennen auringonnousua, ei niinkään sen vuoksi että
olisimme ehtineet majapaikkaan ajoissa, vaan helteen takia, sillä oli helpompi
patikoida kun oli viileää.

Otsalamput päässä pakkasimme reppumme ja kävelimme ensimmäiset kilometrit
ennen auringonnousua.

Me koimme kyllä nuo alberguet turvallisiksi.

Meiltä ei kadonnut (varastettu) matkan aikana mitään, mutta kuulimme että
yhdeltä pyhiinvaeltajalta oli varastettu lompakko.”

 

Vaeltamassa on kaikenlaisia ihmisiä ja hygienia ei ole aina sitä luokkaa mitä
se kotioloissa on.

Törmäsittekö te matkallanne millaisiin ”moni jalkaisiin ystäviin”?

”Monijalkaisia ystäviä oli matkanvarrella monenlaisia, mutta tarkoittat nyt
varmaan luteita.

 eri_tasoisia_majapaikkoja.jpg

Niihin saimme tutustua matkamme puolivälissä, kun saavuimme Galiciaan jossa
ilma oli kosteampa kuin alkumatkamme aikana.

Ne kävivät tekemässä tuttavuutta aina valojen sammuttua ja aamulla laskettiin
sitten puremien määrä.

Ensiapu tuolla matkalla noihin puremiin oli antihistamiini, jonka ansiosta niitä
puremia ei kutittanut niin paljoa.

Kotiinpaluun jälkeen tuo lude-ongelma hoidettiin kuntoon ja nyt ne ovat
vain muistoissa.”

 

Maisemat olivat varmaan hiukan erilaiset kuin täällä rannikolla?

 maisemia_santiago_de_compostelan_pyhiinvaellusmatkalta.jpg

”Kyllä, maisemat olivat todellakin erilaiset.
 
 vehreat_maisemat.jpg

Vaikka oli loppukesä, niin maisemat olivat todella vehreät.

Paikoitellen näkyi jopa koivuja, oli niin kotoinen olo.

 joki_ja_vehrea_kasvillisuus.jpg

Tuon matkan aikana huomasin kuinka vaihteleva on Espanjan luonto.

 joki_virtaa_kaupungin_lapi_espanjassa.jpg

Yksi kauneimmista maisemista oli joki, joka virtasi kaupungin läpi.”

 

Lukijoita varmaan kiinnostaa tietää se, että miten tuota matkankulkua kontroloidaan
eli miten varmistetaan se että on kulkenut tuon pyhiinvaellusmatkan jalan eikä
esimerkiksi bussilla?

”Matkanvarrella kerätään leimoja ”passiin”.

Leimauspisteitä löytyy yleensä kirkoista, luostareista ja jopa baareista sekä kaupoista.
Noilla leimoilla sitten näytetään toteen se että olet patikoinut kokomatkan.

Passit tarkistetaan sitten Santiago de Compostelassa, ja kun todetaan että olet kulkenut
matkan sääntöjen mukaan, sinulle annetaan compostela eli todistus.

Jotta tuon compotelan saa, on sinun näytettävä että olet kulkenut ainakin
viimeiset 100 kilometriä tuosta matkasta.”

 

Jouduitteko turvautumaan bussikyytiin kuinka monta kertaa matkan aikana?

”Minä käytin bussia kolme kertaa.

Kerran jalkani olivat niin kipeät, että kävelemisestä ei tullut mitään,
joten menin yhden patikkavälin bussilla.

 el_camino_de_santiago_en_castilla_y_leon.jpg

Me kaikki menimme bussilla Leonin sisääntulosta ja ulosmenosta.

Ne olivat sellaista aluetta, että katsoimme parhaaksi mennä bussilla noiden
teollisuusalueiden läpi.

Mutta muuten kyllä kävelimme koko matkan.”

 

Mitä muita hidasteita matkallanne sattui kuin nuo kipeät jalat?

”Minulla ja toisella ystävistäni oli noin viikon kestävä vaikea vatsatauti,
mutta siitä selvittiin ja matka jatkui.”

 

Minulle tulee mieleen noista pyhiinvaeltajista aina kampasimpukka.

Mikä tuon kampasimpukankuoren merkitys on?

”Kampasimpukan uurteet kuvaavat eri suunnista tulevia pyhiinvaellusreittejä,
jotka päättyvät Santiago de Compostelaan.

Kun pyhiinvaellus on suoritettu kunnialla loppuun, on sinulla oikeus kantaa kampasimpukankuorta.

Simpukka on ollut pyhiinvaeltajien tunnus jo 1100-luvulta alkaen.
 
compostela_ja_simpukka_todistus_ja_kampasimpukankuori_santiago_de_compostela_carloskokki.com_raija_sandqvist.jpg

Nyt tuo minun simpukkani on hyvässä tallessa compostelan kanssa.”

 

 pyhiinvaellusmatka_paattyy_santiago_de_compostelaan.jpg

Lopuksi kysyn vielä että tekisitkö tuon matkan vielä uudelleen?

"Kyllä, mikä ettei.

Voisin tehdä sen jopa yksin.”


Suurkiitokset Raijalle kun jaoit kokemuksesi kanssamme.

 santiago_de_compostela_pyhiinvaellusmatka.jpg

Netistä löytyy lisätietoa Santiago de Compostelan pyhiivaelluksesta niin suomeksi
kuin muillakin kielillä.


Teksti: Niño
Kuvat: Raija Sandqvist