Simpukoita ja kotiloita

Mariscos variados

Molskis ja loiskis!

Tänä jouluna ruokapöydästäni löytyy niin espanjalaisia kuin suomalaisiakin
herkkuja.

Suomalaisia herkkuja edustavat karjalanpiirakat munavoilla ja joulukinkulla,
jotka ovat kuuluneet vuosia minun kotijoulumenuuseen.

Kuvassa piikkikotilo ja purppurakotilo.

Olen valmistanut busanoita ja cañaillasia myös aiemmin.

Espanjalaisia herkkuja edustavat erilaiset ravut ja muut merenelävät,
etenkin joulun aikaan hanhenkaula äyriäiset eli percebesit.

Älä säikähdä jos simpukat avautuvat ja sulkeutuvat, se vaan kertoo niiden
olevan tuoreita ja eläviä.

Kävin kalakaupassa ja pyysin kalamestaria varaamaan minulle kaikenlaisia
mereneläviä.

Hän lupasi tehdä niin ja kun koitti aika että menin hakemaan nuo herkut,
niin kuinkas sattuikaan, oli perjantai ja 13 päivä.

En ole taikauskoinen, mutta jotenkin tuo kuitenkin oli jonkilainen epäonnen-
päivä sillä en saanut niitä mitä olin tilannut, koska luonnonvoimat olivat olleet
minua vastaan ja merenkäynti oli ollut niin voimakasta että kaikkia herkkuja
ei oltu yksinkertaisesti saatu.

Pienikokoiset ja ohut kuoriset simpukat kypsyvät nopeasti.

No luonnonvoimillehan ei voi mitään, joten tein uuden valinnan ja valitsin
toiset tuotteet, enkä ole lainkaan pettynyt näihinkään.

Pakasteena olisin kyllä saanut ne kaikki mitä alunperin suunnittelin,
mutta ajattelin että tällä kertaa en sorru niihin, vaan teen kaikki tuoreista
raaka-aineista.

Mitä kauppakassiini sitten valikoitui selviää ihan pian.

Olen aina pitänyt erilaisista simpukoista ja niinpä ajattelin valmistaa niistä
yhden alkupalan tämän joulun ruokalistaan.

Nippu partaveitsisimpukoita muistuttaa halkopinoa.

Suomessakin ainakin suurimpien kauppojen pakastealtaista löytyy erilaisia
simpuokoita ja äyriäsiä, sekä joistain hifistelykaupoista jopa tuoreita, mutta
älä lannistu jos moista kauppaa kotikulmillasi ei olisikaan sillä pakasteillakin
pääsee alkuun.

Tänään Simpukoita ja kotiloita
             Mariscos variados

Tarvitsemme simpukoille:

• simpukoita (almejas)
• partaveitsisimpukoita (navajas)
• öljyä (aceite de oliva virgen)
• suolaa (sal)
• valkosipulia (ajo)
• valkoviiniä (vino blanco)
• persiljaa (perejil)

kotiloille:

• purppurakotiloita (busanos)
• piikkikotiloita (cañaillas)
• suolaa (sal)
• vettä (agua)

Huuhtele simpukat ja kotilot juoksevan veden alla jotta niistä lähtee
mahdollinen hiekka ja muut roskat pois, nimittäin ei tunnu oiken kivalta
syödä jos hiekka narskuu hampaissa.

Jotta kaikki olisi samaan aikaan tarjolla, aloitaan valmistelu laittamalla
vesi kiehumaan kotiloita varten.

Seuraavaksi voidaan siirtyä valkosipulinkynsien kimppuun kuorimalla ja
pilkkomalla ne ohuehkoiksi lastuiksi.

Sitten silputaan reilu nippu tuoretta persiljaa.

Kun kotiloille tarkoitettu vesi alkaa kiehumaan lisätään veden joukkoon
ripaus suolaa ja sen jälkeen kotilot, joita sitten keitetään 15 - 20 minuuttia.

Kotiloiden keittämisen aikana voidaan valmistaa simpukat ja niitä varten
laitetaan kasari kuumenemaan.

Lorauta kasarille öljyä ja lisää joukkoon leikatut valkosipulinkynnet,
anna muhia hetki ennen simpukoiden lisäämistä kasarille.

Ripaus suolaa kasariin sekä loraus valkoviiniä, annetaan porista muutama
minuutti kunnes simpukat ovat avautuneet.

Ihan loppuvaiheessa kasariin lisätään silputtu persilja ja heilautellaan 
kasaria jotta valkoviini-öljy-valkosipuliseos antaa makua kaikille
simpukoille sekä persiljasilppu leviää kasarille tasaisesti.

Valmistin simpukat kahdella eri kasarilla, sillä niitä oli niin paljon että ne
eivät olisi mahtuneet samalle kasarille, eivätkä ne olisi kypsyneet samassa
tahdissa.

Suuremmat simpukat vaativat hiukan pidemmän haudutusajan, sillä niiden
kuori on paksumpi eikä lämpö mene siitä niin nopeasti läpi kuin pikku-
simpukan ohuesta kuoresta.

Toisessa kasarissa haudutin siis partaveitsisimpukat sekä pienemmät
simpukat samanlaisessa liemessä kuin suuremmat simpukatkin.

Kokoa simpukat tarjoiluvadille ja ripottele pinnalle hiukan lisää persiljaa,
sekä aivan loistavan makuista haudutuslientä.

Kotilot ovat kiehuneet reilut 15 minuuttia ja ovat kypsiä, joten ne
huuhdellaan nopeasti kylmällä vedellä ja asetaan tarjolle.

Lisukkeeksi tuoretta patonkia jota voi myös dippailla tuossa simpukoiden
haudutusliemessä.

Simpukoiden syönti onnistuu ihan sormineen, mutta kotiloiden kanssa
kannattaa käyttää pientä haarukkaa tai jotain muuta metallista tikkua,
jotta saa kaivettua kaiken herkun sieltä kotilon sisältä.

Lopuksi voimakas imaisu ja kotilosta saa imaistua ne viimeisetkin mehut
pois.

Nuo kotilot ovat suurta herkkua ja jos niitä löytyy ravintoiden listoilta,
niin tilaa niitä rohkeasti.

Maultaan ne muistuttavat sukulaisiaan eli etanoita, jotka ovat myös
suurta herkkua ravintolamaailmassa.

Uusavuttomille sopii sinisimpukat mikrossa, sillä niille riittää pelkkä
kuumennus mikrossa ja sen luulisi kaikilta onnistuvan.

Tässä oli siis joulun espanjalainen alkupala ja on aika siirtyä kohti
joulun pääruokaa.

Herkuttelemisiin

-Carlos-